Väitän, että Krzysztof Kieslowskin elokuvien ja varsinkin Väri-trilogian katsomiseen tarvitaan tietynlainen mentaliteetti. Siinä missä ohjaajan viimeiseksi jäänyt elokuva Kolme väriä: Punainen sekoitti katselijansa pollan positiivisella ja punaiseen verhotulla tavalla, tuo trilogian keskimmäinen osa, Valkoinen, selkeyttä, rosoista kauneutta, vihaa, huumoria ja jälleen kerran upean tarinan, jonka parissa puolitoistatuntinen menee kuin... Lue lisää
