Niin. Loppuvuoden toimintapläjäys, S.W.A.T., on rantautunut Suomeen. Se on oikeastaan ihanaa, sillä en olekaan pitkään aikaan katsonut testosteronilla kuorrutettua toimintaa, jota siivittää cooli läpänheitto. Joka tapauksessa: SWAT ei petä, mutta ei myöskään tarjoa mitään erityistä, jonka takia pitäisi hyppiä kattoon. Aloitetaan heti siitä tärkeimmästä eli juonesta. Se on hyvinkin... Lue lisää
No nyt se on nähty. QT:n neljäs elokuva eli kauan odotettu Kill Bill osa 1. Peruskatsojien kehujen, arvosteluiden ja vannoutuneiden Tarantino-fanien ylistyspuheiden jälkeenkin pystyin katsomaan elokuvan ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja ja, jopa sellainen pieni jännityksen tunne ilmassa. Valitettavasti täytyy todeta, että elokuva ei ollut mikään erikoinen. Kill Billin alku lupaili... Lue lisää
Hero tuli tutuksi meille suomalaisille, kun elokuva taisteli parhaan ulkomaalaisen elokuvan Oscarista yhdessä mm. Kaurismäen elokuvan kanssa. Mies vailla menneisyyttä sekä Hero jäivät molemmat nuolemaan näppejään sillä palkinto meni saksalaiselle Nirgendwo in Afrikalle. Hero pyöri jonkin aikaa teattereissa mutta enpä sitten sitä käynyt katsomassa. Olisi pitänyt. Juoni on hieman... Lue lisää
Arvasin, että Matrix Reloaded on huono, mutta näin huonoksi en olisi koskaan arvannut. Ensimmäinen Matrix tarjosi jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Elokuvassa viehätti se, että Neo sekä katsojat olivat täysin tietämättömiä mistään “valittu”-filosofiasta ja hyvin pohjustettu asia paljastetaan elokuvan lopussa hienosti. Nyt Neo on jo valittu ja ensimmäisen osan viehättävä... Lue lisää
Quentin Tarantinon uusin tuotos Kill Bill alkaa vahvasti tunnelmallisella, Nancy Sinatran esittämällä, kappaleella Bang Bang. Kappaleen jälkeen katsoja onkin melkein sulaa vahaa ja voin melkein vannoa olleeni todella hyvissä fiiliksissä tunteikkaan ja aistikkaan musiikkivalinnan jälkeen. Valitettavasti tämän jälkeen homma karkasti Tarantinon käsistä. Lieneekö Tarantinolla ollut liikaa paineita tai sitten... Lue lisää
Mayhem kertoikin jo melkein kaiken oleellisen tästä elokuvasta, josta olin Matin kanssa jokseenkin samaa mieltä. Elokuva sopii todellakin lauantain action-paketiksi, jonka aikana voi ladata vaurioituneita akkujaan ja aivojaan. Elokuva on hyvin eteenpäin soljuvaa viihdettä, jota katselee mielellään sipsipussi kädessä. Elokuva ei tosin ole mikään mestariteos vaan jää valitettavasti puolitiehen... Lue lisää
Pakotin itseni jälleen katsomaan Tomb raider 2 -elokuvaa, jonka pääosassa kieltämättä touhukas turbohuuli Angelina Jolie hyppii, pomppii ja ampuu tiukoissa vaatteeissa. Yllätys oli kuitenkin varsin mieluisa ainakin tietyssä mielessä, sillä minulle paljastui paljas ja raikas totuus, joka toitotti jatko-osan olevan parempi kuin edeltäjänsä. Todellakin: tällä kertaa Tomb Raiderista oli... Lue lisää
Lähdin heikoin odotuksin katsojaan Daredeviliä. En alun alkujaankaan uskonut elokuvan yltävän sarjakuvan tasolle, sillä se olisi vaatinut jo enemmän kuin hyvän elokuvan. Näin sitten kävikin: Daredevil oli huono kopio sarjakuvasta. Aloitetaan juonesta, joka on oikeastaan aika peruskamaa. Se kertoo Daredevilin synnyn, joka on tehty miltei täysin erilailla tehty kuin... Lue lisää
Juu. RK:n alku oli kyllä mahtava, niin kuin Matti jo aikaisemmin ehti sanoa. Yun-Fat tulee rave-klubille sisään, kävelee aivottomana vellovan lihamassan lävitse ja tekee parille kovalle kaverille ilmareiät. Kohtauksen kruunaa hyppimään pistävä biisi, joka oli tietenkin elokuvan jälkeen pakko saada. Itse elokuva oli sitten kokonaisuutena sellaista tavallista räiskintää, jossa... Lue lisää
Quentin Tarantino on luonut kulttielokuvia. Parhaiten hänet tunnetaan Reservoir Dogsista, erinomaisesta esikoisteoksestaan sekä 90-luvun puolivälin kulttiklassikosta, Pulp Fictionista. Kuusi vuotta sitten ilmestyi mainio Jackie Brown, ja siitä lähtien elokuvakansa on kärsimättömästi odottanut Tarantinon seuraavaa taideteosta. Nyt se aika on tullut, Kill Bill, animevaikutteinen, spaghettwesternin omainen kostotarina on saapunut, ja... Lue lisää
