Näin. Kirjoitetaan elokuvan nimi siis isolla, niin kuin herra Lynch vaatii. Tai miksei laiteta perään pistettä, väliin sulkuja ja alkuun pientä kirjainta? Mikä todella estäisikään minua tai alitajuntaani muotoilemasta nimeä asuun, joka rikkoisi kaikki kirjoitetut ja kirjoittamattomat normit? Niin, ei mikään. Eikä estä mikään David Lynchiäkään uudistamasta elokuvaa uuteen... Lue lisää
Joulukuu 2005. Palailin Rovajärveltä loppusodasta junalla ja sain mainion päivystysvuoron, aamukolmesta aamuviiteen. Puuduttavaa tehtävää helpottamaan olin onneksi varannut tonnikalaa ja kirjan, Bret Easton Ellisin American Psychon. Seuraavaan vuoroon herättämäni miekkonen loi minuun lievästi sanottuna kysyvän katseen kun näki mitä luin. Katse muuttui entistä pahemmaksi kun samainen sotilas sai opuksen... Lue lisää
Bret Easton Ellisin romaaniin perustuva American psyko on erittäin mielenkiintoisen ironinen, mustaa huumoria täynnä oleva, kuvaus 1980-luvun jupeista New Yorkissa. Sitten tuleekin se taidepläjäys: American psyko ei kerro pelkästään mustalla huumorillaan jupeista heidän arkisissa rutiineissaan, vaan mieleltään nyrjähtäneestä persoonasta nimeltä Patrick Bateman, jota Christian Bale vähintäänkin ansioituneesti näyttelee ja... Lue lisää
Lähdin katsomaan Mullholland driveä pikkaisen pelon sekaisin tuntein, että mitähän tuli taas vuokrattua. Alkuun ruutuun lävähtää iloista tunnelmaa ja oikea psykedeelinen maailma 70-luvun hippiväreineen. Iloiset tunnelmat kestävät jonkin aikaa ja pian kaikki on ohi. Tummanpuhuva, piinaava ja pehmeä musiikki alkaa tunkeutua tajuntaan: happy days are over. Uuuh. MD on... Lue lisää
