Taru sormusten herrasta - Kuninkaan paluu
Lord of the Rings: The Return of the King
Lord of the Rings: The Return of the King
Kävin katsomassa Kuninkaan paluun sen ilmestymispäivänä, keskiviikkona 17. joulukuuta. Kuninkaan paluu ei ole mikään tuikitavallinen elokuva, sillä voisin varmaankin sanoa että se on kaupallisin elokuva koskaan. Kaupasta voi ostaa jo Taru sormusten herrasta -figuureja ja Kuninkaan paluu tietokonepelejä. Kaupungilla et voi kulkea ilman että näkisit tuhat kertaa sen samaisen posterin jonka alalaidassa lukee "Vuosituhannen odotetuin elokuva". Sinänsä aika vaatimattomasti sanottu, mutta onko se todellakin vuosituhannen odotetuin? Siihen en voi vastata, sillä se riippuu hyvin pitkälti mielipiteistä. Minulle se ei ollut, mutta jollekkin muulle se voi hyvinkin olla.
Peter Jackson on kerännyt huiman suosion trilogiallaan, eikä kyllä syyttä. Jokainen TSH-elokuva on kerännyt kassaan niin sairaasti rahaa, että sitä on jo vaikea kuvitella. Rahaa se on kerännyt, mutta rahaa se on myös syönyt. Efektit ovat hienoja, taisteluja joita ei olla ennen nähty. Maastoja, jotka Keski-maa tarjoaa ovat niin kauniita, että silmiin sattuu. Itse en koskaan ole ollut niitä ihmisiä jotka olisivat odottaneet yli kaiken tätä trilogiaa. Ensimmäisen osan näin noin kuukausi sen ilmestymisen jälkeen. Toisen osan näin ensi-iltapäivänä aivan kuten kolmannenkin. Syy siihen miksi jälkimmäiset tahdoin niin nopeasti nähdä on varmasti simppeli. Jonot. Voi niitä, ne ovat niin pitkiä että heikottaa. Ellei lippua ole varannut voit hyvällä tuurilla jonottaa kuukauden päästä alkavaan elokuvaan.
Kuninkaan paluussa se kaikki ratkeaa. Niille jotka eivät ole kirjaa tai kirjoja lukeneet, joihin itseasiassa lasketaan minutkin voivat ilolla seurata loppua tietämättä siitä mitään, mutta kirjat lukeneet henkilöt varmasti kuvittelevat että onko se Mordor juuri sen näköinen kuin ajattelin tai onko se Aragorn sellainen kuin kuvittelin. Kuninkaan paluussa Frodo ja Sam ovat astuneet jo sisään Mustasta Portista ja sisään Mordorin kamaluuksiin. Sormus alkaa käydä yhä painavammaksi ja hankalammaksi kuljettaa. Lisää hankaluuksia ilmenee kun Pippin kurkistaa Sarumanin taikapalloon ja näkee vihollisten seuraavan liikkeen. Sauron on kokoamassa suurta armeijaa vallatakseen erään Keski-Maan kaupungin tuhoakseen ihmiset lopullisesti. Sauronin joukkojen edessä seisovat vielä ihmiset, jotka ovat saapuneet jokapuolelta puolustaakseen elämäänsä. Aragorn kruunataan kuninkaaksi, jotta hän voisi hakea apua taisteluum vuorille karkotetuilta rosvoilta, murhamiehiltä, kuolleilta ihmisiltä taisteluun örkkejä vastaan. Kun joukot ovat saatu kasaan alkaa efektien osalta ja muutenkin hienosti toteutettu sota jossa peräsuolia pilkotaan ja päitä heitellään.
Taistelun loputtua on kuitenkin tuhottava sormus, mutta Frodo ja Sam huomaavat seisovansa pienen matkan päästä tuomiovuorelta ja välissään kymmenentuhannen örkin armeija. Viimeiset ihmiset lähtevät kohti Mordorin portteja harhauttaakseen sitä 'Silmää' joka vahtii Mordoria, jotta Frodo ja Sam pääsisivät vuorelle. Miten viimeisessä taistelussa sitten käykään. Sen voit joko lukea kirjoista tai yksinkertaisesti mennä elokuviin katsomaan.
Ei voi muuta sanoa että elokuvan jälkeen olin aika hämmentynyt. Pitäisikö olla iloinen vai surullinen? Itkeä vai nauraa? Visuaaliselta ja näyttelijäpuolelta elokuva on tähtensä ansainnut, mutta minua ainakin ottaa pattiin sen kaupallisuus. Elokuvaa myydään joka puolella. Onko maailmassa kovinkaan monta ihmistä joka ei ole sormusten herrasta kuullut? Voi niitä olla muutama, muttei ainakaan suomessa.
Trilogian päätösosa on ehdottomasti se paras, sillä se sisältää lopetuksen, eikä vain juonenkuljetusta, kuten kaksi tornia teki. Ehkä se kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin nähdä tämä pätkä, en tiedä, mutta minuun se kolahti hienolla visuaalisuudellaan. Musiikki oli täyteliäistä, näyttelijät olivat loistavia ellei parempiakin. Lopetus oli minulle niin täydellinen yllätys että silmät pompahtivat ylös ja pysyivät siellä vielä elokuvan loputtua. Ainoa negatiivinen asia on varmasti sen pituus, vaikkei sitä pienempään pakettiin saisikaan. Persehän siinä puutuu, mutta oli se sen arvoista.
Peter Jackson on kerännyt huiman suosion trilogiallaan, eikä kyllä syyttä. Jokainen TSH-elokuva on kerännyt kassaan niin sairaasti rahaa, että sitä on jo vaikea kuvitella. Rahaa se on kerännyt, mutta rahaa se on myös syönyt. Efektit ovat hienoja, taisteluja joita ei olla ennen nähty. Maastoja, jotka Keski-maa tarjoaa ovat niin kauniita, että silmiin sattuu. Itse en koskaan ole ollut niitä ihmisiä jotka olisivat odottaneet yli kaiken tätä trilogiaa. Ensimmäisen osan näin noin kuukausi sen ilmestymisen jälkeen. Toisen osan näin ensi-iltapäivänä aivan kuten kolmannenkin. Syy siihen miksi jälkimmäiset tahdoin niin nopeasti nähdä on varmasti simppeli. Jonot. Voi niitä, ne ovat niin pitkiä että heikottaa. Ellei lippua ole varannut voit hyvällä tuurilla jonottaa kuukauden päästä alkavaan elokuvaan.
Kuninkaan paluussa se kaikki ratkeaa. Niille jotka eivät ole kirjaa tai kirjoja lukeneet, joihin itseasiassa lasketaan minutkin voivat ilolla seurata loppua tietämättä siitä mitään, mutta kirjat lukeneet henkilöt varmasti kuvittelevat että onko se Mordor juuri sen näköinen kuin ajattelin tai onko se Aragorn sellainen kuin kuvittelin. Kuninkaan paluussa Frodo ja Sam ovat astuneet jo sisään Mustasta Portista ja sisään Mordorin kamaluuksiin. Sormus alkaa käydä yhä painavammaksi ja hankalammaksi kuljettaa. Lisää hankaluuksia ilmenee kun Pippin kurkistaa Sarumanin taikapalloon ja näkee vihollisten seuraavan liikkeen. Sauron on kokoamassa suurta armeijaa vallatakseen erään Keski-Maan kaupungin tuhoakseen ihmiset lopullisesti. Sauronin joukkojen edessä seisovat vielä ihmiset, jotka ovat saapuneet jokapuolelta puolustaakseen elämäänsä. Aragorn kruunataan kuninkaaksi, jotta hän voisi hakea apua taisteluum vuorille karkotetuilta rosvoilta, murhamiehiltä, kuolleilta ihmisiltä taisteluun örkkejä vastaan. Kun joukot ovat saatu kasaan alkaa efektien osalta ja muutenkin hienosti toteutettu sota jossa peräsuolia pilkotaan ja päitä heitellään.
Taistelun loputtua on kuitenkin tuhottava sormus, mutta Frodo ja Sam huomaavat seisovansa pienen matkan päästä tuomiovuorelta ja välissään kymmenentuhannen örkin armeija. Viimeiset ihmiset lähtevät kohti Mordorin portteja harhauttaakseen sitä 'Silmää' joka vahtii Mordoria, jotta Frodo ja Sam pääsisivät vuorelle. Miten viimeisessä taistelussa sitten käykään. Sen voit joko lukea kirjoista tai yksinkertaisesti mennä elokuviin katsomaan.
Ei voi muuta sanoa että elokuvan jälkeen olin aika hämmentynyt. Pitäisikö olla iloinen vai surullinen? Itkeä vai nauraa? Visuaaliselta ja näyttelijäpuolelta elokuva on tähtensä ansainnut, mutta minua ainakin ottaa pattiin sen kaupallisuus. Elokuvaa myydään joka puolella. Onko maailmassa kovinkaan monta ihmistä joka ei ole sormusten herrasta kuullut? Voi niitä olla muutama, muttei ainakaan suomessa.
Trilogian päätösosa on ehdottomasti se paras, sillä se sisältää lopetuksen, eikä vain juonenkuljetusta, kuten kaksi tornia teki. Ehkä se kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin nähdä tämä pätkä, en tiedä, mutta minuun se kolahti hienolla visuaalisuudellaan. Musiikki oli täyteliäistä, näyttelijät olivat loistavia ellei parempiakin. Lopetus oli minulle niin täydellinen yllätys että silmät pompahtivat ylös ja pysyivät siellä vielä elokuvan loputtua. Ainoa negatiivinen asia on varmasti sen pituus, vaikkei sitä pienempään pakettiin saisikaan. Persehän siinä puutuu, mutta oli se sen arvoista.
Arvosana:

Käyttäjien pisteet elokuvalle:
Keskiarvo: 4.12
Pisteytyksiä: 444 kpl
Käyttäjien mielipide arvostelusta:
+15 (31 kpl)
Pisteytyksiä: 444 kpl
+15 (31 kpl)
Mielipiteesi arvostelusta:
Käyttäjien kommentit (11)
Itse en kokenut elokuvaa pettymyksenä, sillä mielestäni juonen "raiskaus" aloitettiin jo Fellowship of the Ringissä, eikä ollut siis yllätys ettei tässäkään elokuvassa seurattu orjallisesti kirjaa.
Syy siihen, miksi se ensimmäinen osa tuntui niin paljon paremmalta elokuvakokemukselta kuin tämä viimeinen lienee siinä, että sitä ekaa osaa oli toden totta odottanut jo toista kymmentä vuotta. Ja sitten kun se tuli - valot sammuivat teatterissa, ja aivan käsittämättömän hyvin asiansa esittelevä prologi alkoi, teki mieli nousta seisomaan, lyömään käsiä yhteen ja huutamaan vaan täyttä huutoa kuin brittiläinen jalkapallofani konsanaan.
ihana leffa <3 lopussa kun aragorn sano forodolle, samille, pippinille, ja merrille "ei teidän tarvitse ketään kumartaa" tuli kyyneleet silmiin. koskettava <3
Ja moi! Kuinkahan monta kertaa vielä pitää tässä pitkässä elämässäni katsoa yli 3-tuntinen hirvitys ja odottaa jatkuvasti sekä rynnätä ulos heti lopputextien alkaessa ja katsella sitten ulkona tähti-kuutaivasta kun alkaessa vasta aurinko laski. Aivan p-a: mainen dramaturgia ja ei mitään plussaa.
loistava eepos ;) näin sen piti mennä
Loistava elokuva. Jaksaa katsoa vaikka kuinka monta kerta läpi kyllästymättä. Lopussa tuli melkein kyyneleet silmiin. 4p
Tosi tärkeä leffa mulle, vartuin tavallaan sen mukana <3 Itkeä pillitin viimesen leffan katsottuani ku en ois koskaan ennen itkeny. En unohda sitä ikinä.
Todella hyvä elokuva,koskettava ja liikuttava joten kannataa katsoa niiden jotka pitävät Fantasiaelokuvista =)voisi sanoa että kolmonen oli paras! meinasi tulla kyyneleet silmiin kun Frodo
lähti Gandalfin,Bilbon ja muiden haltijoiden mukana kuolemattomille maille! mutta ei Frodo varmaan unohda koskaan ikuisia ystäviä vaikka ei näekkään niitä enää! =)
Tämä sinänsä ihan komea elokuva lähinnä herättää ihmetystä käsittämättömän yliarvostuksensa takia. Ehdottomasta vuosien takaisesta fanipojan suosikista on jäljellä pettymys, jota ei enää jaksa katsoa kokonaan. 3p
Kaikki leffat on niin hyviä, katoin ekaa kertaa tarusormusten herrasta kun olin 7. Katsoin sitä joka päivä ja se oli mielestäni tosi hyvä. Pidän niistä vieläkin ja katsoin tänään taas uudestaan.Olen nähnyt kaikki varmaan miljoona kertaa, enkä ole vieläkään kyllästynyt.
Kommentoi
14.08.2005 kello 23:25:57