Jim Jarmusch on erikoinen mies, uppiniskainen ja mahdollisesti hyvin sekaisin oleva oman polkunsa kulkija. Taiteilijoille tyypilliseen tapaan hän pohtii jatkuvasti inspiraationsa lähteitä, mielikuvituksen voimaa ja muiden taiteilijoiden vaikutusta työhönsä sekä niitä tahoja, joita vastaan hän joutuu taistelemaan valitsemallaan alalla. Limits of Control on elokuva lähinnä siitä. Se on rakennettu... Lue lisää
Tunnetun mytologin, uskontotieteilijän ja filosofin Mircea Eliaden romaaniin perustuva Youth Without Youth on ainakin kunnianhimoinen sekametelisoppa: vuosisadan ajalle levittyvä eeppinen rakkaustarina, kaksoisolentoja, sielunvaellusta, natseja ja natsiokkultismia, metafysiikkaa ja -tiedettä, unia, harhoja, sekoittuvia maailmoja, itseään kirjoittava tarina sekä, jossain taustalla kohtalon raskaat rattaat, joita kukaan ei pysty pysäyttämään. Elämänsä loppupuolella... Lue lisää
Vuoden 2008 Sundance-festivaalien parhaan kansainvälisen draamaelokuvan tittelin napannut Pingiskingi (Ping-pongkingen) on tyypillinen esimerkki takuuvarmasta palkintojenpoimijasta, jonka ”ihmisläheinen ja sydämellinen” teema kätkee taakseen valitettavan hiomattoman tarinan ja sotkuisen vyyhdin elämän pieniä kolhuja. Huomenta kaikki lapset -minisarjallaan kiitosta kerännyt Jens Jonsson luottaa minimalistiseen ja kuivan ironiseen tyyliin, kulkien selvästi maanmiehensä Roy... Lue lisää
Satoshi Kon etääntyi hetkeksi tyypillisistä teemoistaan kirjoittamassaan ja ohjaamassaan Tokyo Godfathersissa. Kyse ei tällä kertaa ole ihmisen alitajuntaa riivaavista tai siunaavista voimista, mutta jotain maagista on ilmassa, kun hylätylle pikkulapselle etsitään tulevaisuutta jouluisen Tokion yössä. Lapsen löytää roskien seasta epätavallinen kolmikko: transvestiitti, juoppo ja kotoaan karannut tyttö eivät kuulosta... Lue lisää
Elokuva on osana kulttuuria aikakautensa peili. Huolimatta siitä, että se on ihmiskunnan historian mittakaavassa naurettavan nuori taiteenlaji, haluan uskoa, että se vangitsee aikansa hengen ehkä kaikista parhaiten. Älykkäät elokuvantekijät haluavat tietenkin käyttää tätä resurssia hyödykseen, laajentaa ihmisten käsitystä siitä, mitä elokuva todella merkitsee heille itselleen. Miten se onnistuu? Yleisin... Lue lisää
Toisin kuin muut elokuvan lajit, animeteollisuudessa ohjaaja asetetaan hyvin harvoin etualalle varsinaiseksi taiteilijaksi: ainoat länsimaissa jokseenkin tunnetut nimet ovat Ghibli-studion perustaneet Hayao Miyazaki ja Isao Takahata. Luultavasti pitkälti standardisoitu piirrostyyli ja japanilainen luonteenlaatu ovat estäneet ohjaajakultin syntymisen. Miyazaki on hieno tarinankertoja, jonka tuotoksista yhtäkään ei pidä vähätellä, mutta hieman... Lue lisää
Vuonna 1986 Alan Moore ja Dave Gibbons tekivät jotain, mikä jätti lähtemättömän jäljen sarjakuvateollisuuteen. Moore oli tympääntynyt Teräsmiehen kaltaisiin kiiltokuvahahmoihin ja amerikkalaista unelmaa ruokkiviin supersankaritarinoihin ja halusi vastareaktiona näyttää, millaiset ihmiset tosielämässä pukeutuisivat naamioihin ja puolustaisivat yhteiskuntaa rikollisuudelta yön pimeydessä. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi Watchmen. Watchmenin maailmassa on vuosi... Lue lisää
Näin Benjamin Buttonin uskomattoman elämän sen ensi-iltaviikonloppuna Yhdysvalloissa. Kun astuin ulos teatterista, päässäni pyöri vain yksi ajatus: ”wau, mikä elokuva”. En ollut nähnyt kuukausiin mitään niin syvästi vaikuttavaa, niin kaunista. Minulla on ollut nyt hyvin aikaa arvioida uudelleen kokemustani ja David Fincherin uusinta teosta – varsinkin, kun sen vastaanotto... Lue lisää
Suomalaisen elokuvan tasosta valittaminen on kansanperinne. ”Kaurismäen veljekset, Laineen Tuntematon sotilas ja Niskasen Kahdeksan surmanluotia, loput on parasta unohtaa” – eivätkä viime vuosikymmenet kovin herkullista aikaa kotimaisen elokuvan ystäville ole olleetkaan. Pessimismini on kuitenkin karissut huimaa vauhtia viimeisen kahden vuoden aikana, uusien lahjakkuuksien todistaessa pelkoni vääriksi kerta toisensa jälkeen.... Lue lisää
