elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

HELLBOY (2019) HELLBOY (2019)
4
Neil Marshallin HELLBOY on yllättävän viihdyttävä fantasiaseikkailu, jolle pitäisi heti saada jatkoa. HELLBOY (2019)

Elokuvan arvostelukappaleesta kiitos VL Medialle.

Elokuva

On kulunut yli kymmenen vuotta siitä kun Guillermo Del Toron HELLBOY 2: THE GOLDEN ARMY näki päivänvalon. Elokuva jätti sarvipäisen sankarin tarinan kesken, ja vielä viitisen vuotta sitten toivottiin että Del Toro pääsisi saattamaan trilogiansa loppuun. Mutta vaikka elokuvat olivat kriitikoiden ylistämiä ja pienen fanilauman rakastamia, ne eivät koskaan saavuttaneet suurta suosiota lippuluukulla. Ne olivat yksinkertaisesti liian outoja ja väärään aikaan julkaistu. Marvel oli vasta aloittanut universuminsa rakentamisen saman vuoden keväällä kun HELLBOY 2 julkaistiin, eikä silloin voitu edes aavistaa mitä tuleman piti. Viimeistään Del Toron muutettua HOBITTI -elokuvien perässä maapallon toiselle puolelle oli projekti virallisesti kuollut. 

Hellboy ei kuitenkaan hahmolleen uskollisesti ole helposti tapettava. Kymmenen vuotta myöhemmin Neil Marshall, kauhuelokuvien ystäville tuttu elokuvista DOG SOLDIERS ja THE DESCENT, ilmoitti yhdistäneen voimansa Mike Mignolan (Hellboyn luojan) kanssa uuden sovituksen valmisteluun. Odotukset olivat lievästi sanottuna korkealla kun projektista piti vielä tulla sarjakuville uskollinen, aikuiseen makuun kohdistettu fantasiaa ja kauhua sekoittava genre-pommi. Projektiin palkattiin genre-näyttelijöiden parhaimmistoa: David Harbour Hellboyna, Ian McShane hänen isänä Bruttenholmina, sekä RESIDENT EVIL -sarjasta tuttu Milla Jovovich Verikuningattarena. Mikä voisi mennä pieleen?

Oikeastaan kaikki. 

Kesken kuvausten tuottajat päättivät ottaa ohjat elokuvasta omiin käsiinsä, käsikirjoitusta ei koskaan saatu kunnolla valmiiksi, budjettia supistettiin yllättäen ja lehdistö alkoi kirjoittaa juttua, joissa Marshall maalattiin epävarmaksi ohjaajaksi vailla visiota. Jo kuukausia ennen ensi-iltaa elokuva oli tuomittu epäonnistumiseksi. Lopputulos oli jo kiveenhakattu totuus: elokuva oli susi.

Miksi sitten HELLBOY on niin läpeensä viihdyttävä? Miten ihmeessä näin pahasti parjattu elokuva ei ainoastaan ole hyvä, vaan suorastaan kiitettävä jatko Del Toron aloittamalle sarjalle?

Yhden syyn täytyy olla juurikin näyttelijät. Harbour, McShane ja Jovovich ovat kaikki täysillä mukana ja ilman heitä elokuva menettäisi valtaosan sen karismasta. McShane varsinkin on omiaan selittämään niin Hellboylle kuin yleisölle elokuvan pähkähullua historiaa. On valtava ilo nähdä ja kuulla hänen marinaa siitä minkälainen mulkku kuningas Arthur oli. David Harbourilla on raskas taakka seurata Ron Perlmanin jalanjäljissä, eikä edes yritä emuloida genre-elokuvan titaania roolisuorituksellaan. Harbourin Hellboy on entistä teinimpi kuin Perlmanin, mikä on huvittavaa ottaen huomioon Harbourin pitkälle edenneen keski-iän. Milla Jovovich ei ole koskaan ollut suurimpia suosikkejani, mutta hänen Verikuningatar on niin viehättävä kaikessa pölhöydessään ettei elokuvan voisi kuvitella toimivan ilman häntä. 

Mitä ikinä ongelmia Marshalilla oli elokuvaa tehdessä ei välity lopputulokseen. Hänen visionsa urbaanista modernista fantasiasta on huumaava. Otetaan hyppysellinen Mignolaa, heitetään sekaan aimo annos Neil Gaimanin NEVERWHERE -sarjaa ja annetaan hautua, niin lopputuloksena on HELLBOY. Yksi elokuvan hienoimmista kohtauksista on visiitti myyttisen Baba Yagan kotiin, jossa Marshallin viehätys käytännön tehosteisiin ja kehokauhuun pääsee oikeuksiinsa. Vaikka elokuvan budjetti on selkeästi vaatimaton, Marshallin kokemus TV-sarjoissa työskentelystä saa elokuvan näyttämään suuremmalta tuotannolta kuin uskoisi. Elokuva on parhaimmillaan kuin elävä Amon Amarth-levyn kansi.

Ihan loppuun asti HELLBOY ei kuitenkaan kanna. Elokuvan viimeinen kolmannes kärsii samasta vaivasta mitä jokainen tämän genren elokuva nykyään saa osansa. Lopussa pitää olla iso tehostehirviö ja hahmojen täytyy hakata toisiaan x-määrä minuutteja. Kaikki elokuvan alussa nähdyt fantastiset visiot paranormaalista etsiväntyöstä heitetään hukkaan. Ilman Harbourin ja Jovovichin välistä karismaa olisi loppuhuipennus valtaisa pettymys. Onneksi pari hienosti ajoitettua puujalkavitsiä pelastavat paljon.

HELLBOY ei ollut menestys lippuluukulla, eivätkä arvostelutkaan olleet imartelevia. Silti toivon hartaasti sille jatkoa. Mutta ehkä tämän hahmon paikka ei ole valkokankaalla. Mignolan mytologia on niin rikasta ja tulvillaan hahmoja ettei se mitenkään sovellu parin tunnin elokuvaan ilman typistämistä. Nyt olisi Netflixillä hyvä hetki toimia.

Kuva ja ääni

HELLBOY:n blu-ray versio on kuvaltaan ja ääneltään hyvää peruslaatua. Digitaalisesti kuvattu elokuva näyttää kauttaaltaan kauniilta ja varsinkin hahmojen hieno maskeeraus pääsee upean yksityiskohtaisesti esille useaan otteeseen.

5.1. Master Audio ääniraidasta ei myöskään puutu potkua. Omassa järjestelmässäni muutamat dialogin pätkät kuulostivat oudon ontoilta, mutta tämä on saattanut johtua myös elokuvan jälkiäänityksestä. Muuten elokuva miksaus on huippuluokkaa. Miekat kalisevat kirkkaana ja peikkojen tömistely tantereella tuntuu subbarissa.

Ekstrat

Kotimaisessa julkaisussa ei ole ekstroja, mikä on valtaisa harmi. UIkomailla julkaistussa versiosta löytyy mm. Kolmiosainen dokumentti elokuvan teosta ja poistettuja kohtauksia. Marshallin kommenttiraita puuttuu kauttaaltaan, mikä ei ole yllättävää projektin tuotannon huomioonottaen. 

Yhteenveto

HELLBOY on huomattavasti parempi kuin olisi odottanut. Vioistaan huolimatta se on viihdyttävä ja hauska kauhufantasia genren faneille. Jos maailmassa on mitään oikeutta, Marshall saa mahdollisuuden jatkaa demonisankarinsa seikkailuja vielä jatkossakin.

Joonatan Itkonen Toimittaja

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.