elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Steven Spielberg teki sen taas. Olin jo vähän luovuttamassa näiden harmaapartojen suhteen koska yksi toisensa jälkeen tuntuu vain tuhoavan vanhoja töitään, mutta onneksi olin... Ready Player One

Steven Spielberg teki sen taas. Olin jo vähän luovuttamassa näiden harmaapartojen suhteen koska yksi toisensa jälkeen tuntuu vain tuhoavan vanhoja töitään, mutta onneksi olin väärässä setä Stevenin suhteen. Sillä mies on päässyt melkoiseen lentoon Ernest Clinen kirjaan perustuvan seikkailun Ready Player Onen kanssa ja lopputuloksesta näkee että raha ei ole ainkaan ollut este. Tarinan yleisilme ja tenho on tuttua Spielbergiä ja vaikka elokuva ehkä luokitellaan jonnekin nuortenelokuvien joukkoon, niin ehkä loppujenlopuksi kaikkine elokuva- ja videopeliviittauksineen tämä kolahtaa kaikkein parhaiten meihin vajaa nelikymppisiin X-sukupolven kasvatteihin. Sillä koko elokuva on kuin yhtä nostalgiatrippiä niin musiikin, pelien kuin leffahahmojen suhteen että viittauksien määrä ylittää käsityskyvyn. Mutta entäs itse elokuva?

Kaiken tämän pömpöösin alla piilee kuitenkin aika perinteinen seikkailutarina missä päähenkilöt kisaavat löytääkseen kartan X-paikkaan piilotetun aarteen jolla elämä paranisi lopullisesti. Eletään siis vuotta 2045 ja maailman on muuttunut erittäin karuksi paikaksi jossa on meneillään energiakriisi fossiilisten polttoaineiden vähenemisen takia. Ihmiset pakenevatkin todellisuutta virtuaalimaailma OASIS:kseen jossa kuka tahansa voi olla mitä oma mielikuvitus vain voi keksiä. Tämä OASIS pitää sisällään jo meillekin tuttuja nettipelejä mutta virtuaalimuodossa ja sen lisäksi siellä voi käytännössä viettää vaikka koko elämänsä, mitä nyt nukkua ja syödä pitää välillä. Mutta OASIS pitää sisällään myös jotain konkreettista tavoiteltavaa ainaisen ajantappamisen lisäksi. Nimittäin tämän virtuaalimaailman luoja James Halliday on luonut maailmaan ”pääsiäismunan” jonka löytäjä saa kaikki käyttöoikeudet ja omistusluvat OASIS:kseen. Ei siis olekaan vaikeaa arvata kun tällaisen virtuaalimaailman arvo pyörii miljardeissa niin munan metsästäjiä löytyy monenmoista. Vuosien saatossa kukaan ei kuitenkaan ole löytänyt edes ensimmäistä avainta kohti aarretta joten ihmisten kiinnostus on valunut vain ajan tappamiseen.

Mutta yhtä nuorta miestä ei aika ole lannistanut, vaan Wade Watts jota Tye Sheridan suorastaan loisteliaasti esittää on omistanut elämänsä Hallidayn aarteen metsästämiseen. Watts onkin nimennyt avatarinsa itse graalin maljaa metsästäneen ritari Percivalin mukaan. Wattsilla on virtuaalimaailmassa myös muita ystäviä jotka metsästävät tuota himoittua palkintoa. Aech, Art3mis, Daito ja Shoto joista mainitsemisen arvoisia lähinnä Art3mista reaalimaailmassa esittävä Samantha (Olivia Cooke) tekee hellyttävän vahvan nuoren naisen roolin joka tietenkin ihastuu Wattsiin, tai ainakin Watts ihastuu Samanthaan, tai ainakin Parzival ihastuu hänen virtuaalihahmo Art3misiin. Jokatapauksessa Spielbergmäiseen tapaan ilmassa on ainakin teinirakkaustarinaa. Matkaan mahtuu kuitenkin mutkia kun virtuaalimaailman omistuksesta on tietenkin kiinnostunut sieluttomat yrityspamput, ja tähän rooliin ollaankin saatu taattua pahisroolia vetävä Ben Mendelsohn jonka esittämä Sorrento on juuri niin yksiulotteisen limainen kuin tällaiseen tarinaan sopii.

Mutta elokuvan suurinta ja hienointa antia tarjoaa perinteisen tarinan lisäksi aivan huikeasti luotu OASIS. Siis vaikka sitä nykyään elokuvissa voidaan tehdä mitä vaan, niin täytyy sanoa että nyt ei olla visuaalisuudessa säästelty. Ja kaikkein hienointa tässä maailmassa on nimenomaan viittaukset vanhoihin pelehihin ja niiden hahmoihin sekä musiikki joka oli suoraan omasta nuoruudesta 80-luvulta. Sekosin laskuissa viidenkymmenen jälkeen mutta kun eetterissä pyörii HALOa, mortal kombattia, kongia, mechejä, doomia ja vaikka mitä niin vähemmästäkin sitä vanhana pelaajana herkistyy. Tähän kun lisätään leffaviittaukset suurinpiirtein koko Spielbergin tuotannosta niin nostalgiatrippi on taattu. Koko leffa vilisee sanastoa pelimaailmasta ja kaikenmaailman loitsut, lisäelämät ja vastaavat kolahtavat ainakin allekirjoittaneelle kuin kirves päähän. Mainittakoon että leffassa esiintynyt Hohto elokuvan seikkailu oli suorastaan huikea. Spielberg pitää tarinan kaasupolkimen pohjassa yhtä tanakasti kuin Marty McFly DeLoreanilla (joka myös löytyy tästä) ja vauhti ei pysähdy kuin vasta lopputeksteihin. Ja vaikka visuaalinen tykitys menee välillä 3D:nä yli hilseen, niin jotenkin tarina kuitenkin pysyy kasassa ja tapahtumat etenevät uskottavasti tarinan sisällä.

Ready Player One on ehdottomasti vuoden vauhdikkaimpia, hauskimpia ja turvallisimpia elokuvaseikkailuja joissa tavallaan kokoajan tietää miten asiat tulevat menemään, mutta silti niistä nauttii. Spielberg ei tee mitään kummallisuuksia juonen suhteen ja katsoja voi vain nauttia kyydistä. Elokuva sopii ehkä parhaiten tällaisille vanhoille pelaaja jörmyille, mutta myös kaikille seikkailuelokuvista pitäville. Kun elokuvasta noin ¾ tapahtuu virtuaalimaailmassa niin tämä on enemmän jopa animaatioelokuva, mutta se ei haittaa ollenkaan.

Powered by WP Review

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.