Coach Carter

Silloin tällöin videovuokraamon hyllyiltä saattaa löytää positiivisia yllätyksiä. Yksi tälläisistä on Thomas Carterin ohjaama, vuonna 2005 valmistunut elokuva Coach Carter, jossa yksi mies pistää epäamerikkalaiseen tapaan koulumenestyksen urheilun edelle. Hätäisimmät voivat luulla tässä vaiheessa, että Coach Carterissa olisi kysymys jostain tyypillisestä “ryysyistä rikkauksiin”-tarinasta tai edes jonkinlaisesta Tuhkimo-tarinasta, jossa sankari saisi rakastamansa naisen tai edes jotain. Tosiasia kuitenkin on se, että Carterin elokuva perustuu tositapahtumiin, jossa tehdään kyllä Tuhkimo-tarina, muttei asian perinteisessä mielessä.

Erikoisen ja mielenkiintoisen elokuvasta tekee se, että sikäläisen lukion koripallojoukkueen valmentaja asetti koulunkäynnin urheilumenestyksen edelle ja hyllytti silloisen voittajajoukkueen penkille istumaan siksi aikaa, kunnes koulumenestys oli parempi. Tämän tosiseikan ympärille on sitten rakennettu ihan toimiva draama, jossa teini-iästä kärsivät nuoret pistetään ensin ruotuun heidän vanhempiensa ohella. Henkistä kasvamista haetaan jämäkän Samuel L. Jacksonin tuella kaikista mahdollisista tilanteista ja saadaan aikaan tervehenkinen voittamisen halu ja me-henki, jota kotisohvalta katsoo aivan mielellään.

Ja mikseipä katsoisi, kun Samuel L. Jackson näyttää pitkästä aikaa parasta osaamistaan Ken Carterin saappaissa saaden samalla koko muun näyttelijäkatraan ainakin puolikkaaseen lentoon. Jackson tekee elokuvassa todella vakuuttavan suorituksen entisenä koripallotähtenä ja nykyisenä liikkeenharjoittajana/valmentajana. Karismaansa ja metodeihinsa luottava näyttelijä on parhaimmillaan tälläisissä draamoissa, joissa hänen pitää toimia eräänlaisena isähahmona nuoremmille näyttelijöille, jotka vetävät roolinsa hienosti läpi. Mitään mieleenpainuvaa Coach Carter ei näyttelijöiden osalta kuitenkaan tarjoa, muttei sen edes tarvitse, sillä vastaavasti todelliset flopit loistavat poissaolollaan.

Coach Carter menestyi kotimaassaan varsin hyvin: yhteensä 76 miljoonaa dollaria kerännyt elokuva oli Jenkeissä menestys, mutta ulkomailla elokuvasta muodostui eräänlainen väliinputoaja ja mitättömyys, josta kukaan ei ole kuullut mitään. Senpä takia draamoista ja muutenkin urheiluteemoista pitävälle Coach Carteria voi lämpimästi suositella, sillä tiedossa on hikeä, kyyneliä ja hieman sitä draamaakin, kun Jackson heittää roolissaan liikuntahallin ovet kiinni munalukolla.