Species – The Awakening

Saunalahtea lainatakseni: mistä näitä pökäleitä oikein putkahtelee? Vuonna 1995 ilmestynyt Species oli aikanaan hyvinkin mielenkiintoinen scifi-jännäri, joka yhdisteli Alien-kauhua ja hallituksen salaliittotarinoita suhteellisen ryhdikkäällä näyttelijäkaartilla. Yksi asia oli kuitenkin yhtä varmaa kuin nouseva aurinko: jatko-osien loppumaton tulva. Ensimmäisessä osassa itse pääpirua näyttelevä Natasha Henstridge teki valkokangasdebyyttinsä, johon tottakai b-scifeilyn innoittamana kuului alastomana kekkulointi. Ajat eivät ole sittemmin kauheasti muuttuneet, sillä tämä sarjan neljäs osa, The Awakening esittelee uuden uhkean blondin, Helena Mattssonin, valkangasdebyytissä ja tietenkin tissit paljaana.

Species-elokuvasarja on edennyt jokaisella jatko-osalla yhä syvemmälle, ja tämä videolle suoraan ilmestynyt neljäs osa alkaa olemaan jo melkoista kuraa. Mattsonin näyttelemä Miranda opettaa yliopistolla historiaa, ja ketään ei tunnu haittaavan, että nainen on alle 25-vuotias ja muistuttaen enemmän playboy-mallia kuin opettajaa. Naikkonen asuu enonsa Tomin (Ben Cross)  kanssa, joka myös hääräilee yliopistolla fossiilien kimpussa. Eipä aikaakaan kun Miranda löytää itsensä alastomana puistosta kuumien treffien jälkeen, joista hän ei muista mitään. Sairaalassa naiselle alkaa ilmaantua outoja iho-oireita, ja eipä aikaakaan kun Mirandasta kuoriutuu tuttu Species olento, joka teurastaa puolet sairaalan henkilökunnasta. Toisin kuin edellisissä osissa, Miranda ei vain tiedä, että hän on puoliksi muukalainen.

Kun muutamien epäloogisuuksien jälkeen tarina kuljettaa Mirandan ja Tomin kohti Meksikoa, mistä pitäisi löytyä kaveri, joka oli mukana alkuperäisessä muukalais-hankkeessa, alkavat tapahtumat menemään yhä kummallisempaan suuntaan. Pienen kylän kaduilla alkaa tulemaan vastaan näitä puoli-alieneita enemmän kuin laki sallii ja heidän tappavimpana jäsenenä häärii aivan järkyttävällä tissivaolla varustettu Marlene Favelan näyttelemä Azura. Kaikesta huokuu budjetin pienuus, jota ollaan lähdetty kompensoimaan häpeilemättömällä veren ja tissien kavalkaadilla. Juonellisesti elokuva yrittää esittää jotain moraalisia kysymyksiä muukalaisten elämästä ja kuolemasta, mutta kaikki hukkuu huonojen näyttelijöiden ja tökeröiden lavasteiden alle. Kukaan roolihahmoista ei kerää mitään sympatiapisteitä, vaikka Mirandasta yritetäänkin leipoa jotain pyhää Mariaa, joka on joutunut vain olosuhteiden uhriksi.

Kaiken kaikkiaan Species – The Awakening on tyypillinen tämän genren jatko-osa, jossa häärivät jälleen kerran ne c-luokan näyttelijät ö-luokan budjetilla. Kaikkea huonoutta peitellään tisseillä, jotka kauneudestaan huolimatta eivät peitä elokuvan huonouksia. Jos jotain positiivista lähtee tästä hakemaan, niin ruotsalaiskaunotar Helena Mattsson tekee kaikesta alastomuudesta huolimatta ihan kohtuullisen suorituksen, ja toivon, että tätä näyttelijää tulemme näkemään tulevaisuudessa enemmänkin. Toinen positiivinen asia oli loppu, joka ei tällä kertaa jättänyt mitään arvailujen varaan, vaan toivottavasti lopetti tämän elokuvasarjan tähän.