elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Ford Mustang V8 Fastbackin 4,6 litrainen mylly kajauttaa armahtamattoman jylinänsä suoraan katsojan paksusuoleen asti samalla kun mini-gun sylkee helvetillistä sinfoniaansa kolmentuhannen luodin minuuttivauhdilla viiden...

Ford Mustang V8 Fastbackin 4,6 litrainen mylly kajauttaa armahtamattoman jylinänsä suoraan katsojan paksusuoleen asti samalla kun mini-gun sylkee helvetillistä sinfoniaansa kolmentuhannen luodin minuuttivauhdilla viiden tuuman panssariin kipinäsuihkun siivittämänä. Bensa ja testosteroni haisee kun "Machine-gun Joe" yrittää suolata "Frankesteinin" vain muutamaa mailia ennen edessä häämöttävää vapauteen johtavaa maalia. Juuri ennen maalia suojat pettävät ja venäläisvalmisteiset lämpöohjatut panssarintorjunta ohjukset räjäyttävät "Frankesteinin" Mustangin helvetillisen tulen saattelemana villiin lentoon ilman halki ja "Joe" voittaa kisan. Tervetuloa Death Race kisaan.

Paul W.S Anderson on mies muutaman hyvän ja monen huonon elokuvan takana, jonka villit ohjausvisiot aiheuttavat suurimmalle osalle elokuvafaneista lähinnä happamia röyhtäyksiä, mutta ainakin allekirjoittaneelle miehen projektit osuvat ainakin silloin tällöin. Event Horizon ja ensimmäinen Resident Evil onnistuivat olemaan sen verran hyviä pläjäyksiä, että ei mies täysin metsään aina mene. Toki Mortal Kombat, Soldier ja AvP olivat taas sellaista kuraa, että lopputuloksesta voi tulla ihan mitä vaan, mutta miksi lähteä uudelleen tekemään yhtä aikamme scifi-klassikkoa "Death Race 2000":tta?

Vuoden -75 "Kalmanralli 2000" oli ehkäpä jo liiankin yhteiskuntakriittinen, jotta sen olisi voinut suoraan kääntää nykyaikaan, ja Anderson onkin päättänyt ottaa vain konseptin ja muutaman hahmon nimen tähän uuteen installaatioon ja onkin niinsanotusti vienyt munat koko aiheelta. Eletään vuotta 2012 ja Yhdysvallat on vajonnut taloudelliseen ahdinkoon (tässä Anderson kyllä osuu aika hyvin nykymeininkiin) ja elinkautisvangit ovat alkaneet harrastaa kuolettavia urheilulajeja television välityksellä kerätäkseen rahaa vankilan ylläpitoon. Kun häkkitappelut eivät enää riittäneet, kehitettiin tilalle "Death race", jossa vangit ajavat eristetyllä vankilasaarella kisaa mitä mielenkiintoisimmiksi viritetyillä ajoneuvoilla, joissa viiden kisan voittaja pääsee vapaaksi.

Stathamin esittämä Jensen Ames on entinen kilpa-autokuljettaja, jonka ura päättyi omiin toilailuihin ja rahat elämistä varten hankitaan milloin mistäkin hanttihommasta. Mies kuitenkin yllättäen lavastetaan vaimonsa murhasta ja eipä aikaakaan kun Jensen löytää itsensä vankilasaaren muurien sisäpuolelta, ja heti miehestä ollaan kiinnostuneita niin muiden vankien kuin vankilajohtajankin toimesta. Edellinen kuolonralli-mestari "Frankestein" on vihdoin heittänyt ajohanskat nurkkaan, ja miehen tilalle kaivataan uutta kuskia. Koska "Frank" ajaa aina naamio päässä, niin miehen tilalle kävisi kuka tahansa ajotaitoiten kaveri ja johtaja Hennesey (aina loistava Joan Allen) hamuaa Jenseniä naamion taakse. Kiristyksen ja uhkauksen avulla Jensen suostuukin kuskiksi, ja eipä aikaakaan kun kuolonajot tulevat jälleen näkemään "Frankin" puikoissa.

Juoni on sellaista putkijuoksua tässä elokuvassa, että se ei pääse yllättämään edes naapurin viisivuotiasta Petteriä. Tosin ikäraja karsii ehkäpä pienimmät kersat tämän äärestä, mutta muuten meno on kyllä suorastaan häpeilemätöntä videopelikamaa. Mutta siinä piilee myös tämän elokuvan vahvuus. Kun juoni on typistetty yhdelle riville, niin katsoja voi keskittyä täysin miehekkääseen autohuristeluun, jossa veri lentää, bensa haisee ja pommit räjähtelevät. Statham on kuin tehty tällaiseen häpeilemättömään toimintaan ja hänen mekaanikkonaan toimiva "Coach" Ian McShane eli tuttavallisemmin Lovejoy on niin liekeissä kuin tämä mies parhaimmillaan voi olla ja jopa Joeta näyttelevä Tyrese Gibson osaa olla yllättävän vähän ärsyttävä räp-gansta. Kun kaupan päälle lisätään lähinnä uhkeaa vartaloaan esittävä Elizabeth Case (Natalie Martinez), jonka funktio todellakin jää hämärän peittoon, ellei tähän lasketa vain Andersonin sovinistista asennetta esitellä uhkeita naisia hidastuksissa vain heidän muotojensa takia, niin käsissämme on ainakin elokuvanaiheeseen lähes täydellisesti sopiva casting.

Death race onnistuu olemaan suoraviivainen rymistely vailla minkäänlaisia yllätyksiä. Mutta jos kaahailuelokuvat ja varsinkin autopelit ovat lähellä sydäntä kuten itselläni, niin tämä uppoaa kyllä todella hyvin kertakäyttöviihteenä, jossa ajattelun voi jättää takapenkille ja antaa vain silmän ja korvan nauttia häpeilemättömästi isojen moottorien pauhusta.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.