Before the devil knows you’re dead

“May you have food and raiment, a soft pillow for your head; may you be 40 years in heaven, before the devil knows you’re dead.” – Irlantilainen paahtoleipä.

Sidney Lumetin pitkän uran varrelle mahtuu monenmoisia elokuvia. Niin ajattomia mestariteoksia (12 Angry Men, Dog Day Afternoon) kuin välttävyyden rajoilla kiiluvia tusinaelokuvia (The Wiz, Gloria). Tämä ei ole kuitenkaan mikään ihme, sillä Lumet on yli viisikymmentävuotisen uransa aikana ohjannut miltei elokuvan per vuosi ja filmografia käsittää myös paljon tv-elokuvia sekä tv-sarjojen jaksoja. Sille aikajanalle ja elokuvien paljoudelle mahtuu paljon kaikenlaista. Lumetin tunnetusti tehdessä kaikista elokuvistaan tarkoituksella erilaisia.

Nyt yli 80-vuoden ikäisenä Lumetin vauhti on hieman hidastunut muttei loppua ole silti näkyvissä, joka on pelkästään positiivista. Lumetin edellisenä elokuvana ilmestyi Vin Dieselin tähdittämä kepeä oikeussalidraama Find Me Guilty, joka ei ennakko-odotuksista ja Dieselistä huolimatta ollut lainkaan hassumpi elokuva.

Irlantilaisen paahtoleipäpaketin kyljestä nimensä ammentanut Before the devil knows you’re dead on vuonna 2007 valmistunut rikosdraama, joka vaikuttaa jo alkuasetelmiltaan Lumetin parhaimpiin lukeutuvalta elokuvalta.

Andy (Hoffman) ja Hank (Hawke) ovat veljeksiä, joilla on taloudellisia huolia. Andyn korkea-arvoinen paikka suuressa firmassa on ajanut miehen huijaamaan rahaa firmaltaan ja haluaisi saada asiansa hoidettua niin, jotta voisi muuttaa vaimonsa Ginan (Tomei) kanssa Rioon. Hank on avioeronsa takia korviaan myöten elatusmaksuissa ja haluaisi vain pärjätä elämässään kuten näennäisesti hienosti pärjäävä veljensä ja onkin napannut hänen elämästä jotain tärkeää, nimittäin Hankin vaimon Ginan, jonka kanssa harjoittaa paikoittaista haureutta.

Andy ehdoittaa Hankille keikkaa, joka ratkaisisi molempien taloudelliset ongelmat aiheuttamatta kenellekään suurta vahinkoa. Suunitelmana on putsata heidän vanhempien Charlesin (Finney) ja Nannetten (Harris) omistama pieni jalokiviliike.

Elokuvan ensimmäisenä kohtauksena nähdään itse jalokiviryöstö ja mitä sen aikana tapahtuu. Hankin ja Andyn äiti Nannette ammutaan ryöstön yhteydessä ja hermoja raastava piina alkaa. Tästä siirrytään tarkastelemaan kertakaikkisen hienosti rakennettua ihmissuhdemosaiikkia ryöstön syistä ja seurauksista hahmo kerrallaan. Aluksi painotettaan luonnollisesti enemmän Hankia ja Andya, mutta ryöstön jälkeen poikien isää näyttelevän Albert Finneyn merkitys kasvaa lähes yhtävertaiseksi veljeskaksikon kanssa.

Sanotaan se nyt vielä ääneen. Before the devil knows you’re dead on todella hieno elokuva. Lumetin arkisen koukuttava ohjaustyyli on erittäin läsnä jokaisessa kohtauksessa. Lumet käyttää elokuvissaan aina eri näyttelijöitä ja kosiskelee kaikkia elokuvallisia teemoja sekä genrejä musikaalista toimintaan ja kaikesta huolimatta vanhan mestarin kädenjälki on aina helposti havaittavissa. Jos etsii tyylillistä tai tarinallista vastinetta tälle elokuvalle, voinen mainita, että ainankin Woody Allenin uusimmat elokuvat Match Point sekä Cassandra’s Dream osuvat melko lähelle. Kuten Allenin edellämainittuja elokuvia, myös Before the devil knows you’re deadia on suorastaan piinallista katsoa, sillä ovatpa päähenkilöiden ratkaisut mitä tahansa, tietää jo alusta alkaen ettei kaikki tule päätymään hyvin.

Kuten aina Lumetin elokuvissa, henkilöhahmot suorastaan huokuvat kerroksellisuutta ja jokaisen hahmon ongelmat tuntuvat ehdottoman aidoilta. Pääosamiehet Hoffman, Hawke ja Finney tekevät melkolailla parasta näyttelijätyötä koskaan. Etenkin kaikinpuolin epävakaata ja epätoivoista ihmistä esittävä Philip Seymour Hoffman, jonka uskomaton tulkinta voi vaihdella yhden ainoan kuvan aikana enemmän kuin jollain vähempiarvoisella näyttelijällä koko uran aikana.

Naisnäyttelijät eivät saa paljoakaan mahdollisuuksia tai valkokangasaikaa olla muuta kuin vittumaisia katalyyttejä joiden läsnäolo aiheuttaa vain lisää ongelmia. Muinoin Oscar-pystin haalinut näyttelijätär Marisa Tomei viettää puolet valkokangasajastaan ilman vaatteita ja toisen puolen olemalla kaksinaamainen ja perin ärsyttävä, jonka olemassaolo vain aiheuttaa enemmän ongelmia.

Elokuvassa nähdään toki muitakin naishahmoja, mutta Tomei on heistä ehdottomasti eniten mukana. Tärkein naishahmo on Hankin ja Andyn äitiä, Nannettea, näyttelevä Rosemary Harris, jonka kohtalo aiheuttaa kaikkien muiden ongelmat. Elokuvaan kaipaisikin hieman enemmän Tomein hahmon sekä Hankin ja Andyn välistä kolmiodraamaa, koska sellainenkin on elokuvaan saatu mukaan, mutta koko aihe on vain taustalla lymyilevänä lisäpainona jo valmiiksi raskaille teemoille.

Vaikka Before the devil knows you’re dead sijoittuukin nykypäivään, voisi se yhtälailla kertoa tarinan 1950 Ranskasta. Nykytekniikan kuten kännyköiden ja tietokoneiden merkitys on niin triviaalinen ettei tarina käytä niitä millään tavalla hyödykseen. Tämä on ehdottoman positiivista sillä tarinan voi näillä perusteilla sijoittaa itse haluamaansa paikkaan, nimettömään kaupunkiin ja lähiöihin ja kaikesta tulee katsojalle huomattavan paljon henkilökohtaisempaa.

Tästä huolimatta elokuvalla on täysin omanlaisensa ”look”, joka näyttää todella upealta ja luo elokuvalle täysin oman maailmansa. Spielbergin ja Eastwoodin laajalti rakastama bleach bypass filtteri pääsee Lumetin käytössä täysiin oikeuksiinsa. Jokainen kuva näyttää upealta tyylillä pelkistettyine väreineen ja tarpeeksi rohkealla kontrastillaan eikä lopputulos valahda turhan graafisuuden puolelle.

Viime vuoden loppupuolella listasin mielestäni 2007 parhaimmat elokuvat. On suuri harmi etten nähnyt elokuvaa silloin sillä se kuuluisi ehdottomasti kyseiselle listalle kuten myös jos pitäisi listata Lumetin viisi parasta elokuvaa. Before the devil knows you’re dead kuuluisi ehdottomasti myös sille listalle. Niin hyvä se on.