elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

John Cusack on ainakin minun mielessäni mies, joka on profiloitunut selkeästi rakkaus- ja draamakomedioiden vakionaamaksi. Cusack on tehnyt varsin nautittavaa ja hyvää työtä mm....

John Cusack on ainakin minun mielessäni mies, joka on profiloitunut selkeästi rakkaus- ja draamakomedioiden vakionaamaksi. Cusack on tehnyt varsin nautittavaa ja hyvää työtä mm. Serendipityssä, Stephen Fearsin loistavassa High Fidelityssä, sekä esimerkiksi lennokkaassa Being John Malkovichissa. Cusack on toki tehnyt myös paljon muunkinlaisia rooleja, mutta itse muistan miehen eräänlaisten hyvän mielen komedioiden vakiotähtenä, joka ei petä odotuksia. Senpä vuoksi vuonna 2005 valmistunutta, Gary David Goldbergin ohjaamaa ja käsikirjoittamaa elokuvaa, Vain koiraihmisille (Must Love Dogs) on äärimmäisen helppo lähteä katsomaan.

Ja mikäpä siinä katsoessa kun Cusack ja Diana Lane pistävät parisuhteen muodostamisen pyörimään hieman totuttua erilaisempaan tapaan. Tällä kertaa ei tavata "sattumalta" tai muutenkaan, vaan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu lähipiirin pakottaman, internettiin laitetun, treffi-ilmoituksen kautta. Lukuisia epäonnistuneita treffejä tehtyään Sarah ei enää jaksa uskoa löytävänsä uutta miestä. Samoilla linjoilla keikkuu myös veneenrakentaja Jake, joka ei usko netin kautta löytyvän rakkautta. Toisin kuitenkin käy, kun Goldberg johdattelee uuden kyyhkyläisparin mahdollisimman monen karikon kautta onnellisten ihmisten satamaan.

Kapuloita rattaisiin heittelee eniten naisia lähinnä kertakäyttöisinä tapauksina pitävä Bob, jota Dermot Mulroney näyttelee suhteellisen ansiokkaasti. Kaikille tuttu Christopher Plummer puolestaan tuo Sarahin viriilinä leski-isänä puolestaan elokuvaan roppakaupalla karismaa ja särmää, ollen helposti yksi elokuvan kiinnostavimmista hahmoista.

Vain koiraihmisille on katsojalleen varsin palkitseva, mutta samalla keskinkertainen rakkauskomedia. Elokuvan huumori ei kuitenkaan nojaa sanallisiin sutkautuksiin ja päättömään koheltamiseen, vaan pikemminkin rauhalliseen, kahden ihmisen tutustumiseen, sen tuomiin ongelmiin ja rakkauteen, joka syttyy, kytee ja roihahtaa. Tämänkaltaisessa hyvän mielen komediassa todelliset hauskuuden ja peukkuhymiöön oikeuttavat aiheet löytyvätkin elokuvan rauhallisesta otteesta, sekä arkisilta tuntuvista tapahtumista, jotka kuitenkin näyttelevät parisuhteen muodostumisessa tärkeitä asioita. Tosin Cusackille Vain koiraihmisille tuntuu olevan miltei Serendipityn ja osittain High Fidelityn toistoa, mutta se ei juurikaan katsojaa haittaa. Cusack suorittaakin oman osuutensa varmuudella kotiin, kun Diana Lanen todellisiksi meriiteiksi jäävät muutamat paniikinomaiset ratkaisut, sekä keski-ikää lähestyvän naisen ahdistuminen yksinäiseksi jäämisestä. Joka tapauksessa elokuvalle on helppo hymyillä, vaikka mitään mieltä mullistavaa ei elokuvassa nähdäkään.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.