Kuoleman sadonkorjuu

Yhdysvaltain eteläosissa sijaitsevassa pienessä Havenin kylässä alkaa tapahtua kummia, kun joki muuttuu punaiseksi ja nuori poika löytyy kuolleena ilman mitään selitystä. Paikalle kutsutaan kuuluisa erikoisten ja raamatullisten luonnonilmiöiden tutkija. Tässä vaiheessa katsojalle tulee varmasti aavistuksenomainen tunne, että hetkinen, ihankuin olisin nähnyt tällaisen aikaisemminkin. Tunne ei ole väärä, sillä tällaisia elokuvia on tehty viimeisien 50 vuoden aikana varmasti satoja, joissa jotain hämärää tapahtuu jossain pienessä amerikkalaisessa tuppukylässä keskellä ei mitään ja että paikalle haetaan vielä jonkilainen spesialisti tutkimaan tapausta. On vielä syytä ottaa huomioon, ettei luvussa ole mukana kaikkia niitä tv-sarjojen jaksoja, joissa samaista aihetta käsitellään. Tunnetuimpana ehkäpä X-files, joissa näitä oli varmasti toistakymmentä.

Jo pitkän linjan ohjaajana kulkenut Stephen Hopkins yrittää puhaltaa tähän lajityyppiin uutta henkeä hieman keskivertoa paremmalla castingilla ja budjetilla, mutta lopputulos jää aavistuksen laihaksi. Ohjaajan meriiteistä löytyvät kuitenkin melko kohtuullisia teoksia, kuten Predator 2, Blown away ja Lost in Space, joten ihan ensimmäistä kertaa mies ei ole kameran takana työskentelemässä. Samoin käsikirjoittaja Carey Hayes on jo vuosia rustannut käsikirjoituksia b-luokan teoksiin, joten uskalsin odottaa tältä elokuvalta jotain. Ehkäpä mielenkiintoisimman aspektin kuitenkin tähän pätkään tuo kaksinkertainen Oscar-voittaja Hilary Swank, mutta näyttelijätär tekee melkein “Halle Berryt” romahtaen jonnekin C-luokan tuolle puolen.

Elokuvan alku lupaa paljon kun Swankin näyttelemä Katherine tutkii outoa epidemiaa jossain päin Etelä-Amerikkaa, jonka uskotaan olevan paholaisen työtä. Mutta kuinka ollakkaan, Katherine löytää epidemialle tieteellisen lähteen. Tämän jälkeen hän saa oudon soiton pappi-ystävältään ja kaupan päälle Havenin kaupungin opettajan oven taakse, josta alkaakin matka kohti raamatullisia vitsauksia. Vereksi muuttunut joki, taivaalta satavat sammakot ja kuoleva karja eivät vielä horjuta päätutkijaamme, mutta hänen apurinsa, “The Wire”-sarjasta tuttu, Idris Elban näyttelemä Ben alkaa vakuuttumaan siitä, että raamatun kymmenen vitsausta ovat tulleet Haveniin. Eipä kestä kuin hetken, kun muutkin vitsaukset alkavat iskeytyä kaupunkiin, ja samalla Katherine joutuu kohtaamaan ehkä hieman yllättävätkin menneisyyden aaveensa.

Kaupungin äärikristilliset patriootit ovat vakaasti sitä mieltä, että kylän ulkopuolella asuva pieni tyttö Loren olisi itse paholaisen tytär ja syypää kaikkeen ja eipä aikaakaan kun lynkkausporukka on kasassa. Onneksi Loren ei olekaan ihan niin hentoinen ja tämän kyläläiset saavat tuntea nahoissaan. Loppu onkin sitten yhtä kuoleman sadonkorjuuta.

Vaikka elokuva ei oikeastaan petä millään osa-alueella, niin se vain on liian ennalta-arvattava kaikkine Raamatun viittauksineen ja juonen käänteineen. Näitä tarinoita on vain nähty ihan liikaa ja ainoa, mikä tämänkin pelastaa edes jotenkin, on kokeneen ohjaajan teknisesti tasainen jälki ja Swankin tuoma rautainen ammattitaito.