Koodinimi: Siivooja

Tusinaohjaaja Les Mayfieldin uusin huono komedia, Code Name: The Cleaner (suom: Koodinimi: Siivooja), on tusinakomedioihin nimetyn tähden, Cedric the Entertainerin, uusin tusinaprojekti. Ei sillä, että elokuvassa ei olisi eväitä parempaankin, mutta Cedric the Entertainerin muutaman hyvän vitsin ja parin herkullisen kohtauksen voimalla ei kokonaista elokuvaa tehdä. Itse asiassa miehen huumori toimisikin paremmin lyhyissä sketseissä, kuin kokopitkässä elokuvassa, jossa koomikko poukkoilee mutkia oikoen vähän sinne ja tänne. Mukana seilaavat myös kohtalaisen tunnetut naisnäyttelijät, sillä elokuvan naispääosiin on saatu Täydellisistä naisista tuttu Nicollette Sheridan, sekä Hollywoodin isoista kassamenestyksissä näytellyt Lucy Liu.

Mayfieldin elokuva on myös täynnä halpaa huumoria: komiikkaa elokuvaan haetaankin pienistä asioista, jotka eivät tasantarkkaan naurata niin kyynistä taikka ekstroverttiä katsojaakaan. Varsinaisena elokuvan koukkuna ja katsojien kosiskeluna voidaan pitää kieltämättä suhteellisen hauskasti tehtyä Sheridanin keikistelyä niukissa alusvaatteissa Cedric the Entertainerin edessä, mutta senkin juonen vaiheen, jossa Cedric the Entertainerin hahmo Jake luulee olevansa monimiljönääri ja olevansa naimisissa Sheridanin näyttelemän Dianen kanssa, huomaa päättyvän liian nopeasti. Tähän päättyy myös elokuvan hauskat hetket, sillä loppu on vain Jaken häröilyä paikasta toiseen ja kipeitä muistoja omilta “agentti-ajoilta”.

Eivätkä elokuvan näyttelijätkään mitenkään omissa osissaan hurmaa: pääosassa olevan Cedricin rooliksi näyttää jumiutuvan puolittainen sarkasmi ja leukojen aukominen nk. hölmöissä paikoissa. Koko näyttelemistä leimaakin miehen puolivakavuus, jossa jokainen vuorosana, ilme ja ele tehdään ikäänkuin tahallaan huonosti. Samaan sarjaan voi laskea myös Sheridanin, jonka rooli selkeänä seksiobjektina on typerryttävä ja vaisu. Liulle puolestaan jää sitten yleinen hehkeily, mutta hänenkin otteistaan näkee suoraan, että elokuvassa ollaan ensisijaisesti vain pitämässä hauskaa ja kääräisemässä varmasti sievoinen potti tuohta taskuun. Myös sivuroolissa oleva, ja erittäin hyvin Susien klaanissa onnistunut, Mark Dacascos hukataan samaan harmaaseen “Yksin kotona”-huumoriin, joka velloo elokuvan läpi kuin valtava hyytelö.

Kaiken kaikkiaan Mayfieldin elokuva on komediana huono, muttei silti loskaisinta kuraa, mitä dvd-valikoimasta voi löytyä. Elokuvan hyvyyttä voi verrata koska tahansa esimerkiksi “Yksin kotona”-elokuviin tai vaikkapa Ben Stillerin tai Adam Sandlerin epäonnistuneisiin merkkiteoksiin. Katsojalleen Code Name: The Cleaner ei kuitenkaan tarjoa mitään muuta kuin yhden pikkutuhman vitsin, pari hyvää one-lineriä ja noin puolitoista tuntia kevyitä sanoja, hämäriä takautumia ja Cedric The Entertainerin, joka on kuin hieman ilmeikkäämpi, hauskempi ja persoonallisempi versio sellaisesta näyttelijäsuuruudesta kuin ex-gansta-räppäristä Ice Cubesta.