Halloween Resurrection

Michael Myers iskee taas… Ja taas… Ja taas. Jo kahdeksanteen (ja toivottavasti viimeiseen) osaan ehtinyt Halloween-saaga kulkee tuttuja polkujaan jälleen kerran. Jamie Lee Curtis on jälleen puikoissa, mutta tällä kertaa vain päättämässä oman osansa tässä sarjassa. Katsojat voivat taas ihmetellä kuinka Myers jälleen heiluttaa veistä, sillä Lauriehan tutustutti tämän veitsi-friikin vähän lähemmin kirveen katkaisevaan voimaan huitaisemalla tämän pään irti edellisen osan lopussa. Mutta ei hätää: Hollywood-kirjoittajat ovat taas täällä! Toisaalta kyllähän kaikki jo tietävät, että tv-sarjoissa ja elokuvissa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, eli mitään ei pysty tappamaan lopullisesti. Niin käy nytkin ja uusi ohjaaja, tv-sarjoja suorastaan liukuhihnalta tekevä, Rick Rosenthal (Smallville, Veronica Mars, Buffy, Tru Calling…) ottaa tälle uusimmalle installaatiolle hyvin nykyaikaisen ja ajalle uskollisen otteen.

Elokuvan epilogi alkaa siitä, kun katsojille kerrotaan kuinka Myers selvisikin hengissä edellisen elokuvan lähes varmalta näyttäneestä kuolemasta. Myers oli tietenkin vaihtanut paikkaa ensihoitajan kanssa, joka oli mennyt hoitamaan Myersiä, kun Laurie oli käyttänyt häntä veitsialustana. Myers oli murskannut hoitajan kurkun, pannut maskin tämän päähän, iskenyt tajuttomaksi ja pakannut hänet ruumispussiin. Laurie olikin siis vain katkaissut ensihoitajan pään ja Myers meni jälleen talviunille. Kolme vuotta tämän jälkeen Laurie on vankimielisairaalassa ja Myers tekee jälleen visiitin sisarensa luo. Taistelu puhkeaa näiden kahden kahjon välillä, joista kumpikaan ei pelkää toisiaan ja katsoja jo ajattelee, että nythän tästä saadaan kunnon kaksintaistelu. Vielä mitä, Myers vetäiseekin katsojalta maton alta tappamalla Laurien ja päättämällä tämän esiintymiset Halloween elokuvissa… Toistaiseksi. Tämän jälkeen elokuva vasta varsinaisesti alkaa.

On siis Halloweenin aika ja elokuva on palannut tuttuun ja turvalliseen Haddonfieldin kylään. Kun aiemmissa osissa Myers on hoidellut koko sukupuunsa ja muutaman kymmenen muutakin sukupuuta, hän haluaa vetäytyä eläkkeelle vanhaan tuttuun kaupunkiinsa ja olla vain rauhassa syöden raakoja rottia. Mutta eihän tämä käy päinsä, sillä kansa vaatii verta. Kaikista tyhmistä ideoista tämän täytyy oikeasti olla sieltä tyhmimmästä päästä, sillä Busta Rhymesin näyttelemä tv-sarja-tuottaja Freddie Harris haluaa tehdä ultimate Big Brotheria Myersin kotitalossa. Ensinnäkin Busta on ehkäpä huonoin räppäri-näyttelijä, jota tämä viherpallo on ikinä päällään kantanut. Busta vetää roolinsa niin yli, että katsojan aivot alkavat huutaa niveaa. Kerrankin sitä oikein toivoo, että Myers tappaisi tämän hepun nopeasti ja raa’asti.

Bustan näyttelemän Harrisin “Dangertainmen”-ohjelmaan (on muuten leffahistorian hirveimpiä nimihirviöitä) valitaan tietenkin ihquja opiskelijanuoria, joiden tehtävä on ainoastaan esittää näsäviisasta, kiljua ja laukoa todella huonoja vuorosanoja. Ainoastaan pääosaan kohonnut Sara Moyeria näyttelevä Bianca Kajlich edes yrittää näytellä, mutta kliseiden määrä ylittää lähes kaikki fysiikan lait. Kaikki muutkin näyttelijät ovat ainakin jostain tuttuja tv-sarja-näyttelijöitä, jota ei tarvitse ihmetellä ohjaajan taustaa tarkastellessa. Silti tämän leffan nähtyään on pakko ihmetellä, millä meriiteillä heidät on valittu. Tästä eteenpäin meno on tuttua huttua: Myers aloittaa teurastalkoot välittömästi sen jälkeen kun asukkaat on ensin peloteltu taloon laitetuilla feikki-tavaroilla ja muutamalla “vale-böö”-efektillä. Kuin siemenenä hampaiden välissä: tämä show lähetetään livenä internettiin ja tietenkin yhteen kilpailijaan ihastunut 15-kesäinen kloppi alkaa seurata turhan realistiseksi menevää “reality”-ohjelmaa yrittäen auttaa ihastuksen kohdettaan tämän mukana kantamaan PDA-laitteeseen viestejä lähettämällä. Tosin itseäni ihmetyttää se, miten langaton internet toimii hylätyssä talossa keskellä tuppukylää, mutta tämän pökäleen keskellä moinen epäloogisuus on pienimmästä päästä.

Elokuvan loppu eteneekin tuttuja ja turvallisia polkuja, ja lähes kaikki lahdataan enemmän tai vähemmän brutaalisti. Itseasiassa kyllä minäkin lahtaisin tällaiset aivokääpiöt, mikäli he tulisivat talooni lörpöttelemään potaskaa ja sotkemaan paikkoja. Soppaa hämmentäen täytyy vielä myöntää, että ei tämä ihan kelvoton elokuva ole ja elokuvassa nähdäänkin jopa muutama jännittävä kohtaus. Jos Busta ja pyllyä pyörittelevä Tyra Banks olisi vaihdettu oikeisiin näyttelijöihin, tämä olisi ollut jopa tyydyttävä elokuva, mutta aina ei voi voittaa. Toisaalta on sääli nähdä Halloween-elokuvan vajonneen näin alas ja tosiasia onkin, että Halloweenin menetettyä kaikki alkuperäiset näyttelijänsä on aika viheltää peli poikki ja lopettaa sarja tähän. Tosin tämäkin elokuva jää tavoilleen uskollisena auki, mutta toivottavasti Hollywood-kirjoittajien mielessä siintävää jatko-osaa ei enää nähdä. Re-make ensimmäisestä elokuvasta on tosin valmistumassa Rob Zombien toimesta, mutta sitä voikin jo sitten odottaa paremmalla innolla ja Michael Myersin seuraavana tulemisena.