elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Totuus on yllättävän laaja käsite. Jokainen on varmasti kuullut elämänsä aikana enemmän kuin yhden sanonnan tästä yleismaallisesta totuudenkertomisesta. Historiassa yleisesti voittajien kertomia väitteitä pidetään...

Totuus on yllättävän laaja käsite. Jokainen on varmasti kuullut elämänsä aikana enemmän kuin yhden sanonnan tästä yleismaallisesta totuudenkertomisesta. Historiassa yleisesti voittajien kertomia väitteitä pidetään totuutena. 70-luvulla menestynyt kirjailija Clifford Irving kehitti ystävänsä Richard Suskindin kanssa huijauksen, joka pyöri kokonaan aikansa suurimman mysteerin, Howard Hughesin, ympärillä. Totuuden nimissä tietenkin.

Melkein neljä vuosikymmentä myöhemmin Hollywoodiin saapunut Ruotsalainen elokuvantekijä saa valmiiksi elokuvansa Irvingistä ja tämän kuuluisasta huijauksestaan. Samaan aikaan oikea Irving ilmoittaa kotisivuillaan, että elokuva on yhtä huijausta. Huijaus huijauksesta, voisi sanoa.

Halströmin elokuva onkin villiä katseltavaa. Elokuvan alussa Richard Geren karismaattisesti esittämä fiktio-Irving toteaa innoissaan; "mitä suurempia valheita latelen, sitä vakuuttavampi olen." On kuin Hallström olisi ottanut tämän lauseen oppaakseen. Tuskin oikeassa elämässä CIA uhkaili Irvingiä samalla tavalla kuin elokuvassa. Tai tuskinpa kukaan heitti häntä parvekkeelta alas muutamia kerroksia alla odottavaan uima-altaaseen. Mutta miksi antaa totuuden tulla hyvän tarinan tielle? Samaa ihmetteli Irving itsekin aikoinaan.

Sitä The Hoax onkin. Viihdyttävä vedätys. Vaikka fiktiivisen elämänkerran päähenkilöt ovatkin täysin inhottavia hahmoja, heidän seikkailustaan ei voi olla innostumatta. Fiktio-Irving on luihu, kaksinaamainen huijari, joka pettää vaimoaan ja jokaista jota rakastaa, mukaanlukien itseään. Gere kuitenkin tasapainottelee omien epävarmuuksiensa ja haavemaailmansa välimaastossa elävän Irvingin kanssa hyvin hienoa nuorallakävelyä, juuri ja juuri tehden fiktiivisestä Irvingistä pidettävän ja lopulta samaistuttavan hahmon. Alfred Molina tukee Geren suoritusta tutulla leppoisalla karismallaan, jonka ansiosta fiktiivistä-Suskindia on vikoineensakin vaikea vihata. Sivuosissa vilahtavat naiset jäävät auttamatta kahden pääosan varjoon, eivätkä lahjakkaat näyttelijättäret todellakaan saa sitä aikaa parrasvaloissa jonka ansaitsisivat.

Osittain jännittävä läheltä-piti-kertomus, osittain intensiivinen tutkielma hajoamispisteeseen päätyneestä kommeljanttarista. Hoax punoo niin monta ja mielikuvituksellista valhetta toistensa päälle, että mitä pidemmälle tarina etenee, sen vaikeammin on elokuvan, kuten tarinan ‘sankarin’ pitää kaikkia lankoja käsissään. Valhe paisuu niin suuriin mittasuhteisiin, että totuudesta tulee melkein kirosana. Tosielämän ollessa kuitenkin taruakin ihmeellisempää on kummallista, että elokuvantekijät ovat päättäneet kasata fiktiota fiktion päälle ja luoda eräänlaisen Frankensteinin hirviön, joka elää osista totta, tarua ja tujauksesta hulluutta. Elokuva on tilkkutäkki mukaansatempaavaa valhetta ja glitteriä, sekä samalla aimo annos muistutusta siitä, että totuus on monimutkainen asia eikä läheskään niin yksiselitteinen kuin aina tahtoisi ymmärtää.

Yhteenveto
Liian pitkä ja epätasainen fiktio-elämänkerta. Ihastuttava valhe hukataan liialliseen kikkailuun. Kokonaisuuden pelastaa kuitenkin vahvan pääkaksikon näyttelijätyö.

Joonatan Itkonen Toimittaja

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.