elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Ben Stiller: mies, koomikko ja näyttelijä monen ruttuisen (esim. Asuntoloukku ja Mystery Men) ja muutaman keskinkertaisen (mm. Polly tuli kuvioihin) elokuvan takaa on tullut...

Ben Stiller: mies, koomikko ja näyttelijä monen ruttuisen (esim. Asuntoloukku ja Mystery Men) ja muutaman keskinkertaisen (mm. Polly tuli kuvioihin) elokuvan takaa on tullut taas. Tällä kertaa mies on (taas) luuseri ja näyttää säälittävältä museossa, jonne hänen näyttelemänsä Larry on joutunut menemään töihin maksaakseen asuntonsa ja säilyttääkseen välinsä äitinsä luona asuvaan poikaansa. Tuloksena on Yksin kotona-musiikilla höystetty, kieltämättä uniikin idean sisältävä komedia, jossa museon vahanuket ja luurangot heräävät yöllä eloon tekemään omia askareitaan.

Vaikka elokuvan alkuasetelmat ovat absurdit, niin ongelmat ovat toki samankaltaisia kuin muissakin hyvän mielen komedioissa. Tällä kertaa vahanuket taistelevat tunteidensa ja ongelmiensa kanssa ja pari miniatyyrijoukkiota käyvät loputonta sotaa toisiansa vastaan museon tiloissa. Ongelmien selvittäjäksi jää luonnollisesti Larry, joka elokuvan alun pakollisen "apina-tappelun" jälkeen alkaa ymmärtämään vahanukkien tavoitteita, motiiveja sekä tunne-elämää. Tuloksena on hyvin stereotyyppinen ja ennalta-arvattava elokuva, joka ei tarjoa ainuttakaan yllätystä siitäkään huolimatta, että elokuvan sivuosissa nähdään kieltämättä varsin värikäs ja nimekäs näyttelijäkaarti.

Värittömän ja jälleen kerran samanlaisen höpöhöpö-roolisuorituksen tekevän Stillerin lisäksi elokuvassa nähdään Sin Cityssä lähinnä alasti heilunut Carla Gugino, jonka näyttelemä Rebecca jää katsojalle tyypilliseksi tähtöseksi, joka ei ensin usko Larryn juttuja. Mukana roikkuvat myös Stilleriä uskollisesti elokuvasta toiseen seuraava ja yleensä totaalisen ala-arvoista jälkeä tekevä Owen Wilson, sekä lähinnä Alan Partridge -roolistaan tuttu Steve Coogan. Nähdäänpä elokuvassa myös rooleista toiseen poukkoileva Robin Williams, jota on aina mukava nähdä siitäkin huolimatta, että näyttelijän rooli jää tälläkin kertaa varsin pliisuksi. Lopputuloksena mainiosta castista onkin, että hyvä näyttelijäkaarti onnistutaan hukuttamaan lässyttävään ja tasaisen kohnottavaan tarinaan.

Night at the Museumin suola on loistava perusajatus: entä jos museon vahanuket heräävät öisin tekemään omia juttujaan? Siihen se sitten loppuukin, koska ajatuksen lihallistamiseksi ohjaaja Shawn Levy on valinnut Stillerin, jonka maneerit ovat vuosi toisensa jälkeen samat. Ben kun näyttelee aina aavistuksen luuserimaista lässyttäjää ja pehmoilijaa, jolla käy huono tuuri ja joka vähän hölmöyksissään mokailee jotain. Silti on mukavaa, että elokuva toisensa jälkeen Stillerin hahmot löytävät syvältä sydämestään sisäisen rauhan ja samalla vastaukset muidenkin ongelmiin… Niin tälläkin kertaa ja eiköhän tämä elokuva ole jo monelta ihmiseltä nähty, kun DVD:n kannessa komeilee Ben Stiller: mies aina valmiina toimintaan pörröisen ja pehmoisen hölmöily-maailmanparannus-komedian puolesta. Olipa erikoisefektit välillä kuinka hyvännäköisiä tahansa.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.