elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Kevin Spacey on parhaimmillaan loistava näyttelijä, mutta valitettavasti mies on 2000-luvun puolella profiloitunut pahasti yhden roolin mieheksi, jossa saamme välillä nähdä versioita älykkäästä Kevinistä...

Kevin Spacey on parhaimmillaan loistava näyttelijä, mutta valitettavasti mies on 2000-luvun puolella profiloitunut pahasti yhden roolin mieheksi, jossa saamme välillä nähdä versioita älykkäästä Kevinistä tai yksinkertaisesta Kevinistä, jota sitoo eräänlainen turhautuminen jokapäiväisen elämän rutiineihin. Seitsemän kieroutuneesta murhaajasta on toki ollut pitkä matka narsistisen poliisin (L.A. Confidential) ja jalkaa raahavan rikollisen kautta American Beautyn nappisuoritukseen. Senpä takia on valitettavaa nähdä Spacey jälleen kerran samankaltaisessa roolissa korkeasti koulutettuna, kuolemanrangaistuksia vastustavana, professorina, joka yksityiselämänsä tunaroinnin kautta kerää empatiat elokuvan katsojalta kotiin.

David Galen elämä kertoo siis tälläkin kertaa siitä, miten syytön ja naiivisti käyttäytynyt, pohjimmiltaan kiltti mies, joutuu syytettyjen ja samantien kuolemaantuomittujen penkille. Aiheen ironia ja asettelu on silti eittämättä mielenkiintoinen: mitä tapahtuu, kun kuolemantuomioita ankarasti vastustava aktivisti joutuukin itse kuolemaantuomittujen selleihin odottelemaan tappavaa ruisketta? Tätä saapuu selvittämään myös Kate Winsletin ontosti näyttelemä huipputoimittaja Bitsey Bloom, jonka maneereita ei oikeasti jaksa kovin kauaa ihmetellä. Winsletin huippuhetket jäävätkin elokuvassa parin kyyneleen ja parin juoksuaskeleen varaan ja samaa voi oikeastaan sanoa myös muistakin näyttelijöistä. Spacey kun vetää homman kotiin ammattitaitoisesti, mutta rutinoituneesti, Bitseyn apulaisena hääräävä Gabriel Mann saa liian vähän tilaa ja salaperäisenä taustamiehenä hääräävä Matt Graven on muuten vain suhteellisen ärsyttävältä tuntuva tapaus. Ainoastaan Laura Linneyn rooli jää katsojan mieleen: epäitsekästä taistelua muiden puolesta käyvä, silti vakavasti sairas, Constance on kaikessa hauraudessaan ja maanläheisyydessään tempperamenttinen ja aito hahmo. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi kieltämättä kauniin Rhonan Mitran pikkuroolista, saatika Winsletin huonosta esityksestä.

Lienee sanomattakin selvää, että David Galen elämä tarttuu erittäin vakavaan ja Yhdysvalloissa varmasti jonkin verran yhteiskuntaa polttelevaan aiheeseen tiukasti. Sen henki antaa tilaa roolihahmoille vain ajoittain ja välillä ihan näppärä tarinakin kuihtuu loppua kohti suhteellisen ennalta-arvattavaksi tapaukseksi kaikesta huolimatta. Spaceyn ja Linneyn keskinäiset kohtaukset pitävät elokuvassa edes jonkinlaisen mielenkiinnon hereillä, mutta muuten Alan Parkerin ohjaama elokuva on loivaa alamäkeä mäkiautolla, jossa ei ole jarruja. Kohtausten suhistessa ohi pelkkinä tuulenhenkäyksinä ja jäätelöauton soitellessa pihalla säveliään ei voi kuin ihmetellä elokuvan korkeita pisteitä Internetin elokuva-Raamatussa, IMDB:ssä. Sillä ainakin minulle David Galen elämä oli iso pettymys: harmaa, mitäänsanomaton ja tunteita herättämätön, miltei vastenmielinen kaksituntinen, jonka kanssa kelloa tulee vilkuiltua kiitettävän usein.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.