elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Oudolla nimellä siunattu eXistenZ on televisiossa uransa luoneen David Cronenbergin paranoidinen, itsetutkistelevan profetiallinen teos tulevaisuuden pelimaailmasta, jossa todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta on hyvin vaikea erottaa...

Oudolla nimellä siunattu eXistenZ on televisiossa uransa luoneen David Cronenbergin paranoidinen, itsetutkistelevan profetiallinen teos tulevaisuuden pelimaailmasta, jossa todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta on hyvin vaikea erottaa toisistaan. Todellisen maailman ja pelimaailman välillä tasapainoilevat tällä kertaa pelisuunnittelija Allegra Gelleriä näyttelevä Jennifer Jason Leigh ja monien naisten toiveuni Jude Law, jonka edellinen elokuva, Krokotiilin kyyneleet oli varsin onnistunut loistavan Gattacan ohella.

Tällä kertaa kuitenkin todellisuuden rajat murtuvat, eikä mihinkään voi enää luottaa: aseetkin ampuvat hampaita ja pelikonsolitkin ovat sammakon munista jalostettuja, irstaan näköisiä, lihamöykkyjä. Kaiken pitäisi olla juuri sopivasti tärähtänyttä kun mukaan astuu myös sivurooliin aina persoonalliselta näyttävä ja karismaattinen Willem Dafoe, sekä myöhemmin Sormusten herroissa ison roolin tehnyt Ian Holm. Toisin kuitenkin käy ja Jason Leighin kuumalta näyttävä kroppa on ainoa plus-merkkinen asia koko naisen näyttelijänsuorituksesta. Hän nimittäin onnistuu tekemään roolihahmostaan puolelta toiselle ailahtelevan, pienen oppurtunistin, joka kietoo Jude Law:n näyttelemän mainosalan ihmisen pikkusormensa alle kuuman pakomatkan aikana. Itse Law on suhteellisen kova pettymys myös: yritystä kyllä on, mutta rooli ei vain toimi. Cronenbergin vainoharhaisessa maailmassa ei ole tilaa ainakaan Law:lle tai rationaalisuudelle.

eXistenZ on oikeasti hyvin hämmentävä elokuva. Sen tunnelma vaeltaa aina ruudinkäryisistä toimintakohtauksista suureen tuntemattomaan "hoo moilanen" -tilaan, jossa katsoja vain tuijottaa näyttelijöiden kanssa televisiota haavi auki, kuin odottaen jotain, mitä ei sitten tulekaan. Ovelat toistot, nokkelat sanaleikit ja pelimäisyys katoaa viimeistään siinä vaiheessa kun katsojalle annetaan valtaa miettiä koko homman moraalisuutta ja eettisyyttä. Law:n näyttelemä Pikulkin on niin täynnä onttoa tunnetta, että vähemmästäkin katsojaa hirvittää. Cronenbergin teosta ei vain voikaan ymmärtää millään muulla tasolla kuin hyvänä yrityksenä.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.