elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Jo ammoisista ajoista lähtien aurinkokuntamme neljäs planeetta, Mars, on kiehtonut ihmisiä. Sen pinnalla on uskottu olevan elämää, eikä liene mikään sattuma, että tämä punainen...

Jo ammoisista ajoista lähtien aurinkokuntamme neljäs planeetta, Mars, on kiehtonut ihmisiä. Sen pinnalla on uskottu olevan elämää, eikä liene mikään sattuma, että tämä punainen planeetta on saanut nimensä antiikin Jumalalta. Sittemmin moiset uskomukset pienistä vihreistä miehistä on kumottu, mutta onneksi viihdeteollisuus on ottanut asiakseen pitää fiktiota yllä. Kulttiohjaaja John Carpenterin luvattoman huonon kauhusplatterin, Ghosts of Marsin, samana vuonna Operaatio Marsin kanssa valmistuneen, Antony Hoffmanin ohjaaman, Punaisen planeetan ja jo vuonna 1990 Paul Verhoevenin ohjaaman Total Recallin jälkeen usko ei ollut Hollywoodilta tähän punaiseen planeettaan kuollut. Ja hyvä niin, sillä ohjaajan pallille istahti mies monen legendaarisen elokuvan takaa: Brian De Palma (mm. Arpinaama), jonka ohjauksessa loistavista luonnenäyttelijöistä saatiin ihmeellisen paljon irti tässä kivikkoisen karussa ympäristössä. Selkeästä, verkkaisesti etenevästä, pelastusretkestä saatiinkin hiljalleen ulospäin lämpiävä sci-fi-seikkailu, jonka katselee mielellään toistekin.

De Palma puhaltaakin näyttelijäkaartinsa avulla elokuvaan henkeä: pääroolissa olevan Gary Sinisenkin aina niin kärsivän näköiset kasvot saavat omanlaisensa tarkoituksensa miehen kiemurrellessa omien henkilökohtaisten tuskiensa ja loistavien ystävien keskellä. Sinisen näyttelemisen sietämätön keveys ja eleettömyys palkitsevat katsojaa mukavalla tavalla samalla kun Don Cheadle tekee erinomaisen kaksijakoisen roolinsa oman karismansa varassa. Myös vanha konkari Tim Robbins rauhoittaa elokuvaa omassa pienessä roolissaan, eikä elokuvan oikeastaan ainoa nainen, Connie Nielsen, ole hassumpi.

Operaatio Mars voisi olla huono elokuva. Sen käsikirjoitus kun ei vain kertakaikkiaan tunnu tarpeeksi hyvältä: elokuva kyllä sisältää henkilökemioita, ystävyyden lujittamista, vaarallisia tilanteita ja tietenkin oman yllätysmomenttinsa, mutta silti elokuvasta olisi saattanut tulla jopa tylsä asiantuntemattoman ohjaajan käsissä. Onneksi De Palmalla riittää asiantuntemusta, sillä Operaatio Mars kehittää ja ylläpitää oman tunnelmansa tukevasti omissa käsissään. Se saa katsojan mielikuvituksen laukkaamaan ja värittää omalla askeettisella ottellaan tunnelman plussan puolelle Ennio Morriconen toimivien musiikkien soidessa taustalla. Kaiken kaikkiaan Operaatio Mars on ennen kaikkea tyylikäs oman lajityyppinsä elokuva, joka on valovuoden päässä Punaisen planeetan voivotteluista ja hosumisesta. Enemmänkin Operaatio Mars muistuttaa Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailua omalla rauhallisella ottellaan Marsin myrskyjen nostaessa punaista hiekkaa sinne tänne lennätettäväksi.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.