Gift -enne

Sam Raimi on mies, joka on tullut enemmänkin tunnetuksi nykypäivän katsojille elokuvistaan Spider-Man ja Spider-Man 2. Moni ei kuitenkaan tiedä tai ainakaan muista, että mies on ohjannut myös kuuluisan kauhufantasian, Evil Deadin, ja mm. synkeän toimintafantasian, Darkmanin, jossa Liam Neeson pääsi toteuttamaan omaa antisankarin versiotaan lähes 15 vuotta sitten. Varsinaisen comebackin (jos sellaiseksi sitä voi sanoa) Raimi teki suuren yleisön tietoisuuteen The Giftillä, mielenkiintoisella sekoituksella draamaa, jännitystä ja fantasiaa.

Muutenkin Gift on alkuasetelmiltaan lähes uniikki elokuva, sillä toisena käsikirjoittajana on häärännyt näyttelijänä tunnettu Billy Bob Thorton. Kun mukaan vielä lähti suhteellisen nimekäs näyttelijäkaarti, oli Raimilla miltei elämänsä tilaisuus tehdä The Giftistä ellei erinomainen niin ainakin hyvä elokuva. Eikä Raimi loppujen lopuksi hirveästi pettänytkään: elokuva toimii kohtuullisen hienosti hyvien näyttelijäsuorituksien avulla, vaikka itse tarina ei jaksakaan aivan loppuun asti. Pakollisen ja kaavamaisen juonen kuljetuksen lisäksi elokuva kärsii tietystä järjen puutteesta, joka tekee The Giftistä liian hataran juuri elokuvan kokonaisuuden kannalta.

Mutta yrittämisestä Raimia ei suinkaan parane syyttää, sillä elokuvan päähenkilöä, Annieta, näyttelevä Cate Blanchett on huterasta roolihahmostaan huolimatta suhteellisen hyvässä vedossa. Vaikka yksinhuoltaja-ennustaja-äidin elämä tuntuukin mahdollisimman vaikealta, eikä oikeanlaisia mielialoja oikein tahdo löytyä, niin Blanchetista kuitenkin huokuu lämpöä varsinkin Giovanni Ribisin näyttelemälle Buddylle ja nyttemmin Oscarin saaneen Hilary Swankin Valerielle. Kun mukaan tulee vielä riehumaan takapajuinen jokakylän-juntti, Donnie, Matrix-tähti Keanu Reevesin näyttelemänä ja kiltin tytön näköisen, mutta huorahtavan roolin saanut Dawson Creek -typy Katie Holmes, on varsinainen tähtisade laukaistu. Onpa sivuosassa myös aina niin hyvä Gary Cole, jonka roolit jaksavat ainakin allekirjoittanutta aina kiinnostaa.

Kaikesta tästä huolimatta The Gift jää keskinkertaiseksi elokuvaksi. Suoraan sanoen The Gift kaipaisi hieman lihaa luidensa ympärille, sillä hyvästä ideasta huolimatta The Giftin sisällöllinen anti jää vain sattumien varaan. Paljon tietenkin lässytellään ja ihmissuhdekoukeroita rakennellaan, mutta se tärkein jää kuitenkin kertomatta. Ehkä tarot-korttien läiskimisen ja vainoajan sijaan koko elokuvan olisi kannattanut vielä enemmän nojata Blanchettin näyttelemän Annien tuntemusten läpikäymiseen mysteerin kannalta katsottuna. Tämän puutteen vuoksi lähes koko elokuvan potentiaali heitetään menemään Greg Kinnearin masentuneen näyttelijäntyön ohella kuin “isoisän vanha rukkanen”. Harmi, sillä tästä Raimin elokuvasta olisi saanut niin paljon enemmän irti pienellä yrittämisellä ja paremmalla tarinalla.