Tuhon tiellä

Hiljattain televisiosta tullut Way of the Gun (hienosti suomennettuna Tuhon tiellä) on Benicio Del Toron ja lähinnä kiiltokuvapojumaisen Ryan Philippen pääosien varaan rakentuva toimintathrilleri. Tosin mukana heiluu myös monille Kummisedästä ja televisiosarja Las Vegasista tuttu James Caan sekä allekirjoittaneen silmissä yhä ärsyttävämmäksi elokuva elokuvalta käyvä Juliette Lewis, jonka tähtihetket sitten Stonen Natural Born Killersin jälkeen ovat olleet hyvin harvassa. Harvassa ne tähtihetket ovat tässä elokuvassa tosin muiltakin, sillä Way of the Gun on omalaatuinen yritys tehdä hieman erilaisempaa väkivaltaviihdettä.

Yritystä ei silti pääosa-parivaljakolta puutu: Del Toron ja Philippen näyttelemiltä taparikollisilta löytyy yhtäkkiä jonkinlainen agenda, jonka avulla nämä päättävät auttaa kidnappaamansa äidin vauvan selkeämmille vesille. Tuloksena on hieman homoeroottissävytteistä ystävyyttä, vähän savua ja paljon luoteja. Kun mukaan luovii vielä pari ahnetta ja petollista henkivartijaa ja vanha perusmörökölli kovanaama-Caan ja muutama tusina ammuttavaksi joutuvaa äijän körilästä, niin todellinen toiminta syöksyy rajusti esiin varsinkin elokuvan loppupuolella, kun puheet on puhuttu.

Muuten hienolta kuulostava elokuva on oikeastaan aikamoista peruskamaa. Vaikka jotkut näyttelijät ovatkin saaneet hienoja repliikkejä, jotka muistaa vielä pitkälti elokuvan jälkeenkin, niin silti jokin puuttuu. Katsoja jääkin kaipaamaan lähinnä sitä punaista lankaa, jota tosin seurataan elokuvassa uskollisesti. Toteutus kuitenkin ontuu: elokuvasta on hyvin vaikea saada kiinni ensimmäisellä katselukerralla ja se tuntuu muutenkin vain monesti nähdyltä toiminnalta. Tosin on pakko myöntää, että joissakin elokuvan toimintakohtauksissa on munaa: hieman kovimmilla äänillä katseltuna tukkakin nousee pystyyn aseiden papattaessa ja luotien tekiessä seinistä lähestulkoon emmentaalia. Pelkkä aseen ruuti, paskaksi vedetyt paikat ja näennäisen fiksu juttelu ei kuitenkaan minua täysin vakuuta. Silti Way of the Gun on elokuva, joka on jokaisen syytä katsella jonain rumana tai kauniina päivänä.