I, Robot

Käsikirjoittaja-ohjaaja Alex Proyasin muistetaan parhaiten tervansävyisestä, ihanan ikimustasta elokuvasta, The Crow, jossa haudasta herännyt rokkari Eric Draven palaa kostamaan kihlattunsa murhan.

Elokuvasta tuli kulttihitti.

Neljän vuoden odotuksen jälkeen mies iski uudelleen komean futuristisella-sci-fi-muistinmenetys-mysteerillään Dark City. Elokuva ei ollut sinänsä niin suuri menestys kuin Crow, mutta harvinaisen mielenkiintoinen elokuva silti, joka asettaa Matrix-fanit takaisin tuoleilleen.

Kuuden vuoden jälkeen mies teki uuden, suurelle yleisölle suunnatun elokuvan: I, Robot.

I, Robot on jonkinlainen Spielbergin A.I.n sekä Minority Reportin yhteensiittävä PG13 roboottimoralisointi. I, Robot on hyvin paljon samankaltainen elokuva kuin kaksi edellämainittua kunhan kuviosta poistetaan Will Smithin asenne typerä katumiehen hiphop-asenne, ammuskelu ja huonot vitsit.

I, Robot kertoo tarinan vuoden 2035 Chicagosta, jossa roboteista on tullut osa arkipäivää. Robotit kulkevat kaduilla kuin normaalit ihmiset, tosin vain palvelemassa ihmisiä ja heidän tarpeitaan. Robotit eivät ole koskaan suorittaneet rikosta johtuen niiden ohjelmoinnista ja heille asetetuista kolmesta laista. Nyt joku on mennyt pieleen. Robottien isä, suunnittelija Dr. Alfred Lanning (James Cromwell) on kuollut. Tehnyt itsemurhan. Tai ainakin siltä se näyttäisi kaikkien muiden mielestä paitsi luonnollisestikkin menneisyyden riivaaman kovaotteisen rikosetsivä Del Spoonerin (Will Smith) mielestä. Spooner ei voi luottaa robotteihin ja hän epäileekin Lanningin kuolleen robotin toimesta. Pienen tonkimisen jälkeen hän pääsee koko ihmiskuntaa koskettavan salajuonen jäljille.

I, Robot on hyvin tehty elokuva. Sitä vaivaa se sama syndrooma kuin niin montaa muutakin nykyelokuvaa. Upea kuori ja kädetön sisältö. Elokuvan pohjalta on toki helppo aloittaa villi väittelysessio siitä, mitä oikeasti tapahtuisi jos ihmisen näköiset, puhuvat ja ajattelevat robotit tulisivat osaksi meidän jokapäiväistä elämäämme. Mitä jos ne kääntyisivät meitä vastaan. Tätä samaa ysäriaikojen suosikkiaihepiiriä on sivunnut muitakin elokuvia kuten tätä elokuvaa paljon toimivammat Terminaattori-elokuvat.

Omasta mielestäni elokuva nostattaa mielenkiintoisen seikan, että kuka on valmis maksamaan elokuvan lipun hinnan siitä, että näkee ei-animaatioelokuvan jossa kaksi tietokoneella tehtyä robottia tappelee ympäristössä, joka on tietokoneella tehty? I, Robot sisältää hyvin vähän oikeata elokuva ja helvetisti tietokoneella luotua kikkailua joka ei minua innosta. Vaadin elokuvalta paljon muutakin kuin korean ulkokuoren.