elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Talvinen sää on kireä, lumi hellii puiden oksia ja koko maata, miehiä kokoontuu prameaan kartanoon juttelemaan asioista. Ensiksi koko kokous vaikuttaa lähes kuin lasten...

Talvinen sää on kireä, lumi hellii puiden oksia ja koko maata, miehiä kokoontuu prameaan kartanoon juttelemaan asioista. Ensiksi koko kokous vaikuttaa lähes kuin lasten mehuretkeltä tai luokkakokoukselta, mutta viimeistään "heil"-huutojen kaikuessa ja pitkävartisten saappaiden kopistessa alkaa tahti muuttumaan. Enää ei hymyillä, vaan ollaan vakavia: kuoleman vakavia.

Frank Piersonin tv-elokuva, Lopullinen ratkaisu, on erikoisen väkevää katseltavaa. Amerikkalaisten tutkijoiden löytämään ainoaan olemassaolevaan dokumenttiin perustuva elokuva juutalaisten joukkotuhon alulle panosta on kuin hämmentävä isojen poikien keskusteluhetki. Koko hommaa pyörittää Reinhard Heydrichia näyttelevä Kenneth Branagh, joka on roolissaan käsittämättömän intensiivinen. Hän enemmän kuin paikalla: tuntuu kuin Branagh on välttämätön osa huonetta ja kokousta samalla kun hän vienosti uhkailemalla ja lupailemalla saa tahtonsa läpi. Branaghin näyttelemän Heydrichin lähintä avustajaa näyttelijä Stanley Tucci (Ytimessä, Kesäyön unelma) on kuin Branaghin peilikuva. Mies hillitsee näyttelytyönsä äärimmäisen hyvin ja luottaa enemmän eleisiinsä kuin itse puheeseen. Tämä on vaikutelman päättäväisestä ja julmasta Adolf Eichmannista, joka on enemmänkin numeroihin luottava tappaja kuin pelkkä sotilas, joka tekee työtään.

Muitakin mainitsemisen arvoisia rooleja on. Colin Firth (Rakkautta vain, Rakastunut Shakespeare) näyttää viimeinkin kyntensä jossain muussakin roolissa kuin pehmossa nallekarhumaisessa roolissa. Firthin rooli onkin mainio: hänen sanansa tohtori Wilhem Stuckartina menevät kuin kuuroille korville. Tämä lisää turhautuneisuuden tuskaa ja katsoja alkaa väkisinkin miettimään, että puolustaako Firthin hahmo ainoastaan elämäntyötään, muutamaa lakia, vai juutalaisia. Firthin vastakohtaa näyttelee oikeastaan ehkä jopa hieman epämiellyttävän ulkomuodon omaava Ian McNeice. Mcneise, joka näyttelee tohtori Gerhard Klopferia, on roolissaan myöskin loistava: hän on ylimielisen koppava mies, joka ei halua antaa sanansijaa kenellekään. Huonommaksi ei myöskään jää Barnaby Kayn näyttelemä Rudolf Langen rooli. Teurastaja paljastuukin rauhalliseksi, lakia lukeneeksi mieheksi, jonka kylmän ulkokuoren alle ei voi mitenkään päästä. Tupakkaa polttava Lange säilyttääkin arvoituksellisuutensa koko elokuvan ajan.

Jotenkin Lopullinen ratkaisu tuntuu epärealistiselta elokuvalta. Samalla kun kenraalit ja johtavat virkamiehet päättävät miljoonien kohtalosta, ovat heidän autonkuljettajansa lumisotasilla ulkona. Se on kuin irrallinen vilpittömyyden julistus hillityn raakuuden keskellä, jonka kylmän rauhallista viileyttä on vaikea kuvailla. Näyttelijöiden hillitty ja rauhallinen ulosanti, sekä Piersonin rauhallinen kerronta antavat tälle elokuvalle tuntuvaa nostetta. Pälyilevien katseiden ristitulessa ja savuisessa huoneessa olevat näyttelijät tekevät parastaan niin ilmeillään kuin eleillään. Melkeinpä tuntuu, että enemmän elokuvassa painavat non-verbaaliset toiminnot kuin verbaaliset. Niin väkevän otteen se katsojasta saa.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.