elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Jonkin aika sitten televisiosta x:n kerran tullut Näkymätön vihollinen kuuluu tuttuun sarjaan aina uudestaan katsottavien elokuvien kanssa. Kun elokuvaa esitetään tarpeeksi harvoin, niin sen...

Jonkin aika sitten televisiosta x:n kerran tullut Näkymätön vihollinen kuuluu tuttuun sarjaan aina uudestaan katsottavien elokuvien kanssa. Kun elokuvaa esitetään tarpeeksi harvoin, niin sen juonikaan ei kovin helposti päähän jää. Seurauksena on viihdyttävää jännitystä ja paukuttelua, jonka juonenkäänteitä saa jonkin verran arvailla, vaikka elokuva muuten lineaarisesti eteneekin.

Elokuvan juoni on aika perinteinen, mutta silti kiinnostava pala. Itse asiassa elokuva perustuu Tom Clancyn kirjaan, jonka päähahmona on useistakin elokuvista ja kirjoista tuttu Jack Ryan, CIA:n analysoija. Ryan on seikkaillut mm. Punaisen Lokakuun metsästys -elokuvassa kuin myös Sum of all Fearsissa. Tällä kertaa Ryan estää sattumalta IRA:n murhayrityksen ja saa peräänsä veljesrakkaudesta sokean katkeran IRA:n miehen, joka haluaa kostaa pikku-veljensä kuoleman. Siitä syntyykin sitten tutulta kuulostava sekametelisoppa, jossa välillä arvuutellaan terroristien olinpaikkaa ja välillä käydään ammuskelemassa ja kaahailemassa milloin missäkin. Kaikin puolin juonesta voikin helposti sanoa sen olevan tavallistakin tyypillisempi jännäri.

Elokuvan pääosassa on nimekkäitä näyttelijöitä: Jack Ryania näyttelee tällä kertaa Harrison Ford, joka onnistuu roolissaan yllättävän hyvin, vaikkakin Ford pysyy koko elokuvan hyvinkin jurona. Mitään huippusuoritusta Ford ei kuitenkaan tee ja jossakin vaiheessa miehen työ näyttää lähinnä väkisin eteenpäin polkemiselta kuin kunnolliselta näyttelemiseltä.

Pääpahiksena vihaa puolestaan Sean Bean, joka on antanut kasvonsa pahalle useissakin elokuvissa. Bean näyttelee IRA-terroristi Sean Milleriä, jonka elämän päätehtäväksi tulee brittien hallinnon murskaamisen lisäksi Ryanin perhe-elämän murskaaminen. Beanin roolisuoritus on aika kliseinen esimerkki siitä, mihin näyttelijä ajautuu, kun roolihahmon ainoana motiivi on kosto ja näin ollen ilmeet ja eleet ovat sen mukaiset: Beanin näyttelemä Sean on lähes teini-angstinen ja raaka pakkaus, joka ei kaihda ampua edes omiaan.

Elokuvan sivurooleissakin nähdään mielenkiintoisia näyttelijöitä. Jälleen kerran mukaan on päässyt James Earl Jonesin näyttelemä amiraali James Greer, jolla on taas oma ominainen rooli koko elokuvassa. Vähän niin kuin Punaisen lokakuun metsästyksessäkin. Myös Samuel L. Jackson onnistuu elävöittämään muuten niin kylmää elokuvaa pienellä roolillaan Ryanin kaverina. Myöskin aina niin mielenkiintoisen, Poirotista tutun, Hugh Fraserin näkeminen piristää kummasti.

Näkymätön vihollinen on keskinkertainen, lähes kliseinen jännäri, jota silti jaksaa tapittaa telkkarista uusintana vuosi toisensa jälkeen. Philip Noycen jännäri ei viihteellisyydestään huolimatta jaksa hyvyydessä kantaa kovinkaan pitkälle, vaan lipuu pikkuhiljaa kohti testosteronista loppuaan. Mukavaa illanvietettä tämä silti on, ei sitä voi mitenkään kiistää.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.