Donnie Darko

Arvostelun kirjoitushetkellä komeasti kaikkien aikojen elokuvat-listassa sijalla 94. (Internet Movie DataBase) komeileva Donnie Darko on häikäisevän upea elokuva. Se on syväluotaava, ironinen ja elämää helmeilevä kokonaisuus, jota katsoessaan ei voi kuin hymyillä. Elokuva, joka on minulle tuntemattoman Richard Kellyn käsikirjoittama ja ohjaama, on upea ja pehmeä kokonaisuus. Se on kuin tunteiden koko skaala yhdessä paketissa: se on viaton ja ajaton elokuva, joka pureutuu syvälle nuoren miehen mieleen ja tätä ympäröivään maailmaan, johon Donnie ei sovi.

Donnie: I made a new friend today.
Dr. Lilian Thurman: Real or imaginary?
Donnie: Imaginary

Elokuva pyörii Donald “Donnie” Darko (Jake Gyllenhaal) -nimisen nuorukaisen ympärillä. Mielenterveysongelmista kärsivä Donnie ei tunnu missään vaiheessa sopeutuvan häntä ympäröivään irrationaaliseen maailmaan, vaan pyrkii parantamaan maailmaa parempaan suuntaansa. Donniessa, joka näkee harhoja ja syö lääkkeitä, kuvastuu koko elokuvan mystisyys ja tavallisuus. Näiden sekoituksesta syntyy oman järkensä kanssa kamppaileva ongelma-nuori, joka kyseenalaistaa opettajiensa opit. Samalla yhä pahevat ongelmat ajavat Donnien destruktiivisiin -joskin hauskoihin ja katsojaa naurattaviin- tekoihin. Yhä paheneviin ongelmiin ajatuva Donnie hakee turvaa niin uudesta tyttöystävästä, perheestään, tiedosta kuin psykiatristaan, mutta yllättävä lopputulos odottaa vain noutajaansa. Donnien kohtalo tuntuukin olevan ennalta määrätty tapahtuma, jota ei auta niin mielikuvitusystävä Frankin määräämät tihutyöt kuin uuteen tyttöystävään kohdistuvat hapuilevat ensirakkauden oireet.

Donnie Darkoa näyttelevä Jake Gyllenhaal tekee luultavasti koko uransa (myös tulevan ura huomioon ottaen) parhaimman roolin. Gyllenhaalin näyttelemä Darko on niin inhimillinen, ettei hänestä voisi kuvitella mitään pahaa -saatika sitten hyvää. Donnie, joka ulospäin näyttää tavalliselta kaduntallaajalta, onkin Gyllenhaalin tulkitsemana kaukana paperitiikeristä. Tuloksena on erittäin vahva ja kiinnostava hahmo, josta ei voi olla pitämättä.

Elokuvan muu näyttelijäkaarti onnistuu myös erinomaisesti. Mainitsemisen arvoisia ovat Mary McDonnell, joka Donnien äitinä onnistuu roolissaan erinomaisesti. McDonnell tuo hahmoonsa äidillisen, huolissaan olevan puolensa ja samalla vahvan tunnerikkaan äidin, joka rakastaa lapsiaan, kävi miten kävi. Myös niljakkaan Patrick Swayzen loistava rooli sopii elokuvaan: Swayze näyttelee ironista, Jim Cunninghamia, joka mainostaa omaamaansa mantraa, johon kuuluu elämänviivalla kaksi asiaa: viha ja rakkaus. Elokuvassa on myös muita monia mainitsemisen arvoisia roolisuorituksia kuten Drew Barrymoren ja Noah Wylen sivuroolit, jotka toimivat loistavasti.

Donnie Darkosta tekee hyvän sen erilaisuus. Donnie Darko on hämmentävä yhdistelmä draamaa, scifiä ja fantasiaa maustettuna osuvalla ironialla ja huumoria: aivan kuin elokuva nauraisi välillä itselleen. Siksipä Donnie Darko on kuin raikas aamunkaste elokuvien tylsässä joukossa. Elokuvaa täydentää loistava kuvaus, loistavat näyttelijät ja ennenkaikkea mahtava, tunnelmallinen musiikki, josta vastaa Michael Andrews. Donnie Darkon yksi avaintekijöistä onkin sen musiikki, joka luo elokuvan tunnelmaa yhä mystisemmäksi paketiksi, jonka avatuksi saamiseen tarvitaan vain vapautunut mieli ja tarkat silmät ja korvat. Donnie Darko, joka ilman ironiaansa olisi synkkä, ehkä jopa outo elokuva, on yksi kaikkien aikojen parhaista elokuvista. Se ei ole valitettavasti saanut ansaitsemaansa huomiota, mutta koskapa todellisen kultakimpaleet olisivat sellaista saaneet? Suosittelen lämmöllä kenelle tahansa.