elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Training day poiki monta todentuntuista poliisi/rikos-elokuvaa, jotka onnistuivat tai useimmiten jättivät onnistumatta. Tähän joukkoon on tullut nyt uusi elokuva, Narc. Aluksi aika karun näköinen...

Training day poiki monta todentuntuista poliisi/rikos-elokuvaa, jotka onnistuivat tai useimmiten jättivät onnistumatta. Tähän joukkoon on tullut nyt uusi elokuva, Narc. Aluksi aika karun näköinen elokuva haiskahtaa alussa raakileelta, mutta paranee loppua kohti kuin hyvä viini ajan mittaan. Käsissä onkin yllättäen Training dayn haastaja ja uusi perillinen, joka olisi ansainnut huomiota mediassa.

Juonta en ala selittämään sen kummemmin. Sen voitte lukea Matin arvostelusta. Sen sijaan taidan selittää juonesta "yleensä", joka on mahtava. Narcin juoni kaappaa mukaansa heti ensi metreiltä ja vie katsojan huomion edes tämän tajuamatta tätä. Elokuvan alku onkin yksi elokuvahistorian nopeatempoisemmista ja raaimmista kohtauksista. Edes kameraa ei säästellä alun hurjassa takaa-ajossa, jossa kuvaus tuntuu menevän jo käsivaralta pidettävän kameran luokkaan. Se tärinä tuo heti tarinaan väkevän aloituksen, joka irrottaa pari amalkaami-paikaa katsojan takahampaista.

Ja ihan kuin siinä ei olisi vielä edes kaikki. Tämän jälkeen kadun ilmapiiriltä haiseva, todentuntuinen tarina saa kuin siivet alleen. Sen parista ei malta poistua hetkeksikään: kaikki on nähtävä. Mitään glamouria ei edes yritetä tarjoilla ja roolihahmoja pyöritetään roskaisesta ja pimeästä kulisseista toiseen samanlaiseen tilanteen muuttuessa raastavaksi thrilleriksi tai oikeastaan draamaksi, joka tekee katsojan mielelle pitkästä aikaa sellaisen tunteen, että tähän elokuvaan on panostettu.

Narc, jota väkisinkin vertaa Training dayhin, menee esikuvansa edelle melkein joka suhteessa. Kuvaus on pelkistetyn upeaa, musiikki soi juuri oikeissa kohdissa ja on kuvaan sopivaa, tarina kulkee sopivalla tempolla eteenpäin, eikä sorru ylilyönteihin ja näyttelijät paneutuvat rooleihinsa ihailtavalla tarmolla ja sinnikkyydellä.

Päärooleissa olevat Jason Patrick ja Ray Liotta tekevät Narcissa todella vahvat roolinsa. Jason Patrick on erotettuna ja takaisinotettuna poliisina loistava. Patricin henkilöhahmo, Nick Tellis, on hyvinkin ristiriitainen hahmo: peitehommissa narkkariksi sortuneen Nickin on kohdattava omat demoninsa uudestaan tutkiessaan poliisi-murhaa. Patrickin näyttelemä Nickiä riivaa omat henkilökohtaiset ongelmansa perhe-elämässä, jota Nickin työ aiheuttaa. Asiaa ei yhtään helpota Liottan näyttelemä Henry Oak, jonka epätasapaino tekee Nickin vieläkin pahemmalle koetukselle. Nickin dilemmat kulminoituvatkin myöhemmin väistämättömiin välienselvittelyihin, joita ei osaa jostakin kumman syystä odottaa yhtään. Myös Liottan näyttelemä Henry Oak on mielenkiintoinen hahmo. Miten niin isällisen oloinen kaveri voi olla niin väkivaltainen? Jäänkylmä Henry on kuin kone, joka puuskuttaa eteenpäin soittaen väkivaltaista sinfoniaansa. Coolius on kaukana Liottan näyttelemästä hahmosta, joka fokusoi vitutuksensa rikollisiin.

Narc on loistava Training dayn tapainen elokuva, joka ei jätä katsojaansa kylmäksi. Se on kaikin puolin loistavasti toteutettu elokuva, jonka katsoo mielellään useammankin kerran. Sen tunnelma on moneen muuhun samankaltaiseen elokuvaan verrattaessa kuin eri planeetalta ja Narcin näyttelijät tekevät ehkä uransa parhaimmat roolit. Tässä on elokuva, josta monien pitäisi ottaa oikeasti mallia.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.