Confidence

Confidence on elokuva huijareista, neljän kaveruksen tiimistä, joka hankkii elantonsa rikkaiden miesten huijauksella. Jake Vig on kvartetin pomo, ja aivot kaikkien operaatioiden takana. Jaken tiimiin kuuluu Gordo, Miles sekä Big Al. Jokaisella miehistä on oma roolinsa huijauksesta riippuen. Jake toimii aina yhteyshenkilönä, ainoana tiimin jäsenenä jonka uhri tuntee, tai ainakin luulee tuntevansa. Hänen tehtävänsä on saada uhrilta rahat, saada viaton porvari kaivamaan kuvettansa.

Elokuvan juoni on melko yksinkertainen, vaikka sitä yritetäänkin monimutkaistaa hienoilla kerronnallisilla kikoilla. Jaken tiimi huijaa ison gangsteripomon kirjanpitäjää, tietämättä kenen rahat todella ovat, jolloin "King" lähettää miehensä Jaken ja tämän ystävien perään. Big Al tapetaan, ja Jake lupaa korvata huijaamansa rahat Kingille tekemällä tälle suuren keikan. Hän lupaa huijata Kingin vihollista, suhteita mafiaan omaavaa pankkiiria, Morgan Pricea. Homma vaan ei olekaan aivan helppo, ja Jake tarvitseekin näin suurta keikkaa varten kaksi uutta miestä, tai naista. Pian tiimiin liittyy Lily ja Lupus, Jaken ja Lilyn suhde avartaa elokuvan alueita, vaikkei rakkaustarina välttämättä elokuvaan sovikaan. Juonen ainekset ovat valmiit, ja lopputulos on kuin suuri keitto, johon on sekoitettu hieman rakkautta, anarkiaa ja paljon käänteitä, huijauksia ja muutamia yllätyksiäkin. Keiton maku onkin se kaksipiippuinen juttu.

Juonta kuljetetaan takaumilla. Jake kertoo tummaihoiselle miehelle viimeisen parin viikon tapahtumista, ja tämä järjestely sopiikin melkoisen hyvin. Katsoja ei koskaan tiedä puhuuko Jake totta, vai yrittääkö ammattivalehtelija harjoittaa elantoaan jälleen kerran. Juoni siis etenee jokseenkin jouhevasti. Välillä juonta sörkitään hieman liikaakin, osa mukamas mieltälaajentavista käänteistä tai yllätyksistä vaikuttaa lähes teennäisiltä, turhilta itse juonen ja katsottavuuden kannalta.

Näyttelijäkaarti on asiallista porukkaa. Pääosissa, Jaken roolissa esiintyy nuori komistus Edward Burns, joka ei ainakaan vielä ole osannut säväyttää lahjoillaan. Tässäkin elokuvassa suoritus on keskitasoa, ihan sujuvaa näyttelemistä, muttei erityisen silmiinpistävän hienoakaan. Sivuosissa nähdäänkin parhaat suoritukset. Lähes aina loistava Dustin Hoffman suoriutuu edelleen roolista kuin roolista kunnialla. Hoffman esittää mielipuolista rikollispomoa, Kingiä. Tämä perverssi, raivohullu kriminaali on hulppea henkilöhahmo, ja Dustin Hoffman on kuin luotu tähän rooliin.
Andy Garciakin on elokuvaan päässyt, harmillisesti mainio hahmo on jätetty taka-alalle. Katkera FBI agentti, jonka elämässä ei ole muuta kuin Jaken ja tämän joukkion kiinni saaminen on hauska hahmo, joka tuo elokuvaan hieman lisää särmää. Rachel Weisz, melko mitätön näyttelijätär vetää jostain syystä jälleen hieman kylmän, tunteettoman ja mitäänsanomattoman esityksen Lilynä. Nainen on kaunis, mutta suoritus jää lähes harmittamaan, sillä naisesta saattaisi löytyä lahjojakin.
Jo Man on the Moonissa ihastuttanut Paul Giamatti tekee jälleen oikein hyvän roolisuorituksen Gordona, hieman hermostuneena, älykkäänä mutta lähes pelkurimaisena huijarina. Ainoa miinus tässä on se, että Giamattin kaikki roolit ovat identtisiä, miehellä ei ole muuntautumiskykyä, tai tämä ei ainakaan tule esille yhdestäkään herran elokuvasta. Hauska ja hyvä suoritus pienestä Déjà vusta huolimatta.

Confidence on vaikea arvosteltava. Se on hyvä elokuva, mutta jotain siitä puuttuu. Juoni on hyvä, mutta yrittämistä on liikaa, siitä yritettiin tehdä todella nerokas, muttei neitsytkirjoittaja Doug Jungista ole uudeksi Lynchiksi. Näyttelijät ovat ehkäpä hieman normaalia paremmat, osa todella mainioita, osa vähän vähemmän hyviä, siltikin positiivinen aspekti elokuvassa. Kerronta on sujuva, osa käänteistä hienoja ja yllätyksiäkin saattaa tulla muutama. Tämäkään ei ole mitään mitä ei oltaisi jo aiemmin nähty, monesti. Mementon tasolle leikkauksessa, kerronnassa ja juonen lukuisissa käänteissä ei päästä. Jäljelle jää siis hienot raamit omaava keskitasoa oleva rikoselokuva. Kelpo viihdettä, ei sen enempää saatikka vähempää.