elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Quentin Tarantinon uusin tuotos Kill Bill alkaa vahvasti tunnelmallisella, Nancy Sinatran esittämällä, kappaleella Bang Bang. Kappaleen jälkeen katsoja onkin melkein sulaa vahaa ja voin...

Quentin Tarantinon uusin tuotos Kill Bill alkaa vahvasti tunnelmallisella, Nancy Sinatran esittämällä, kappaleella Bang Bang. Kappaleen jälkeen katsoja onkin melkein sulaa vahaa ja voin melkein vannoa olleeni todella hyvissä fiiliksissä tunteikkaan ja aistikkaan musiikkivalinnan jälkeen. Valitettavasti tämän jälkeen homma karkasti Tarantinon käsistä. Lieneekö Tarantinolla ollut liikaa paineita tai sitten vain en pitänyt niin paljon Kill Billistä kuin ehkä muut pitivät/pitävät.

Syy siihen on oikeastaan hyvinkin yksinkertainen. Hyvä ystäväni kiteytti asian näin: "Tyhjästä on paha nyhjästä." Tällä hän tarkoitti juonen olemattomuutta: ihan kuin elokuvalta puuttuisi sielu. Kill Bill kylläkin sisältää käsittämättömän kauniita kohtauksia, kuten aivan mahtavaa animea ja pari muuta kertakaikkiaan hengityksen pysäyttävää kohtausta. Mutta… aina tulee se kuuluisa mutta. Kill Bill on niin irtonainen teos, ettei siihen saa kertakaikkiaan otetta. Näennäinen järki pysyy taustalla koko ajan, mutta jokin mättää: Uma Thurmanin näyttelemän Black Mamban motiivi on vain kosto. Asiat etenevät toisesta toiseen ja juoni hypähtelee kuin rukoilijasirkka. Niin sanottua "syväporausta" katsojan mieleen ei tapahdu ja elokuva keskittyy viihdyttämään katsojan erittäin väkivaltaisilla kohtauksilla, joissa ei irtoraajoillakaan säästellä.

Näyttelijät ovat, kuten Tarantinon elokuvissa yleensä, hyviä. Pääroolissa on Uma Thurman, joka näyttelee roolinsa hyvin ja tyylillä. Itse pidän Thurmanin suoritusta ehkä hänen uran parhaimpana ellei Pulppia lasketa. Tosin minun mielestäni koko show:n varastaa, ts. jäi parhaiten mieleeni, itämainen kaksikko Liu-Kuriyama. Lucy Liu näyttelee yhtä Black Mamban (Thurman) verivihollista. Liu on roolissaan hyvä, salaperäinen ja mielenkiintoinen. Hänen jäätävä katseensa pysäyttää katsojan kuin katsojan ja pehmeät kasvot näyttävät julman petollisilta. Liussa on kyllä potentiaalia vaikka mihin.

Myös sivuroolissa olevan Chiaki Kuriyama (joka on tuttu ehkä Battle Royalesta) on jotenkin mahtava. Miten voi noin pieni ja nuori (19-vuotias…) tyttö näyttää noin vaaralliselta? Kuriyama, joka näyttelee Ishiin (Liu) henkivartijaa, jotenkin absurdi kokonaisuus. Koulupukuun sonnustautunut tyttö on vaarallisempi kuin kymmenen krokotiilia.

Elokuva, jossa on enintään tyydyttävä juoni, mutta joka silti herättää ajatuksia ja tunnetiloja, on vaikea arvosteltava. Tunnen itsenikin tällä hetkellä erittäin ristiriitaiseksi: toisaalta Tarantinon nimi kummittelee taustalla ja omatunto pakottaa nostamaan pisteitä, mutta toisaalta taas en voi valehdella itselleni. Elokuva ei ollut mikään mestariteos. Se ei myöskään ole mikään huono elokuva. Kill Bill ei kertakaikkiaan ole ehjä kokonaisuus, jota voisi rauhassa levollisin mielin katsella. Kill Billiin ei pääse missään vaiheessa sisälle, se ei ole moniulotteinen (ellei loistavaa anime-osuutta lasketa) ja se ei ole tuttua Tarantinoa. Hyvät vuorosanat puuttuvat, ja ne on korvattu silmittömällä väkivallalla. Jotenkin kiteytettynä: olen tyhjä.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.