Trash-elokuvat, ja mikä niissä kiehtoo

Mikä on trash-elokuva? Kysymys jonka saan kuulla valitettavan usein, kertoessani harrastuksestani elokuvien parissa. Kysymykseen on vaikea vastata, sillä eihän trash käsitteeenä kuitenkaan ole verrattavissa yleisiin elokuvan tyylilajeihin, kuten kauhu, jännitys tai romantiikka. Mikä sitten oikeastaan on trash-elokuva?

Trash-, eli Roska-elokuvan luokitteluun ei oikeastaan ole olemassa vain yhtä tyhjentävää vastausta. Yleisesti ottaen trashilla tarkoitetaan tuotantoarvoiltaan heikkoa, tai paljon tahatonta huumoria sisältävää, yleensä 70-90 luvulla kuvattua elokuvaa. Tämä luokittelutapa ei kuitenkaan ole minkäänlainen kaanon, vaan luokittelukriteerit rönsyilevat ajoittain huimastikin. Useat suuren budjetin elokuvatkin luetaan usein roska-elokuvien joukkoon, hyvänä esimerkkin mainittakoon muunmuassa Arnold Schwarzeneggerin varhaiset elokuvat, kuten Commando sekä Running Man.

Schwarzeneggerin elokuvat eivät ole roskaa sen takia että ne olisivat halpoja, tai huonosti tehtyjä (vaikka toki ovat sitäkin ajoittain), vaan sen takia että ne ovat koomisuudeltaan aivan uskomattomia. Koomisuutensa takia näitä kyseisiä elokuvia ei kukaan voi enää nykyaikana ottaa vakavasti, ja täten roska-elokuvan leima on paikallaan.

Roska-elokuvien kultakautena voitaneen pitää 80-lukua. Mutta minkä takia juuri 80-luku? Tästä voitaneen kiittää (tai syyttää) 70-luvun loppupuolella saapuneiden beta sekä vhs videolaitteiden yleistymistä kotikatsomoissa. Enää ei tarvinnut kuvata elokuvia jotka olisivat varmoja kassamenestyksiä elokuvateattereissa, vaan elokuvia voitiin nyt kuvata suoraan kotimarkkinoita varten, ja huomattavan paljon pienemmällä budjetilla. Trashin juuret johtavat kuitenki jo niinkin kauas kuin 50-luvulle, jolloin pahamaineinen Edward D. Wood jr. kuvasi katastrofaalisen heikkoja elokuviaan. Ed Woodia pidetäänkin tietyissä piireissä trashin esi-isänä.

Myös 70-luku oli tärkeää aikaa trash-elokuville, tällöinhän kaikenlaiset Eksploitaatio-elokuvat olivat kuluttajien suosiossa. Eksploitaatio-elokuvilla tarkoitetaan juuri tietylle katsojakunnalle suunnattuja, yleensä halvalla kuvattuja elokuvia. Hyviä esimerkkejä ovat Russ Meyerin sexploitaatio elokuvat kuten Faster, pussycat! Kill! Kill!, sekä Gordon Parksin ohjaama blacksploitaatio elokuva Shaft.

Yksi trash-elokuvien suurimmista merkkipaaluista on elokuva Toxic Avenger, joka hieman ironisesti kertoo hutiloivasta siivoajasta, joka julman pilan jälkeen muuttuu Toxic Avengeriksi ; maailman “roskat” siivoavaksi supersankariksi. Toxic Avenger oli merkkitävä elokuva sen takia, että se oli ensimmäinen tarkoituksellinen roska-elokuva, joka saavutti Amerikan katsojalistojen kärkipaikan. Toxicin ohjaaja Lloyd Kaufmania pidetäänkin nykyään trash-elokuvien kruunaamattomana kuninkaana. Kaufmanin perustama, trashiin erikoistunut Troma niminen indie tuotantoyhtiö onkin yksi pisimpään pystyssä pysyneistä Hollywoodin ulkopuolisista elokuvayhtiöistä. Troma tuottaakin yhä vuodessa useita, ajoittain erittäinkin kökköjä, kauhu,- sekä splatter-elokuvia.

Myös usean nykyisen merkittävän Hollywood ohjaajan, sekä näyttelijän, ura on alkanut trashin merkeissä. Kaikki todennäköisesti tuntevat Peter Jacksonin, Taru Sormusten Herrasta trilogian ohjaajan, mutta moni ei kuitenkaan tiedä että hänen varhaisemmat tuotokset Bad Taste sekä Braindead meinattiin kieltää Jacksonin kotimaassa Uudessa-Seelannissa kokonaan niiden väkivaltaisuuden takia. Harva myöskään tietää että teini-idoli Leonardo DiCaprion ensiesiintyminen elokuva-alalla tapahtui elokuvassa Nakertajat 3 (Critters 3 : You are what they eat), kyseisen elokuvan nimi kertokoon jokaiselle elokuvan laadusta. On myös melko todennäköistä että useat nykyiset kassahitit sekä muutaman vuoden takaiset efektirymistelyt, kuten Godzilla, Independence day tulevat olemaan tulevaisuuden sukupolvien naurunaiheita, siinä missä nykyiset “kasarihitit” ovat meille nykyään.

Mikä “huonoissa” elokuvissa sitten kiehtoo? Sehän on tietenkin itsestäänselvyys ettei kukaan katso kyseisiä elokuvia niiden taiteellisen arvon tai hyvin kehitetyn juonen takia. Trash-elokuvien kiehtovuus onkin nimenomaan juuri niiden rujoudessa. On ihana välillä istua alas pehmeälle sohvalle popcornien kera, mielellään hyvän seuralaisen kanssa (tyttöystävä tai vaimo on tässä optimaalinen valinta), ja katsoa elokuva jota katsoeassa ei tarvitse pohtia murhaajan motiiveja, tai monella tasolla liikkuvan juonen ratkaisua. Myös lukuisten virheiden, järjettömien one-linereiden ja epäloogisten tapahtumien elokuvasta bongaaminen tuottaa ihmisille mielihyvää. Ja pitäähän paikkansa, ettei ellei olisi roska-elokuvia, ei myöskään olisi vertailukohtia ns. laatu-elokuville.

Roska-elokuvien Top 5
1. Plan 9 FROM outer space 2. Toxic Avenger 3. Bad Taste 4. Surf Nazis must die 5. Commando
Lisätietoja troma elokuvista osoitteesta : http://www.troma.com