elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

"They want you death or in their lie." "Nature is cruel, Stratos." Terrence Malickin elokuva, Veteen piirretty viiva (Thin Red Line), on omissa silmissäni...

"They want you death or in their lie."
"Nature is cruel, Stratos."

Terrence Malickin elokuva, Veteen piirretty viiva (Thin Red Line), on omissa silmissäni ilman muuta parhaita koskaan tehtyjä sotaelokuvia. Valitettavasti monet muut elokuvan nähneet eivät alleviivaa Malickin elokuvan julmaa luontoa, vaan pitävät ohjaajan teosta selittämättömänä, tekopyhänä ja suoraan sanoen äärimmäisen huonona elokuvana. On vain todettava, että tällä kertaa "massa" on väärässä: Thin Red Line onkin loistava sodanvastainen elokuva, jossa kyseenalaistetaan niin sodan mielekkyys kuin jopa elämä itse.

Malick on onnistunut myös elokuvan roolituksessa. Lasisilmin ja mykkinä eteenpäin tuijottavat näyttelijät matkaavat roolihahmojensa mukana omaan henkilökohtaiseen helvettiinsä, jossa miehet kuolevat ja sana toveruus saa uuden merkityksen. Sean Pennin ja Jim Caviezelin johdattamina taisteluun käyvät niin Ben Chaplin, John Cusack, Woody Harrelson, Elias Koteas kuin myös härkämäinen Nick Nolte. Erilaisine agendoineen Malick taikoo roolihahmoista esiin niin inhimilliset kuin julmatkin puolet. Kunnianhimo, tuska ja myötätunto kuvastuvat väsyneiden näyttelijöiden silmistä kuin kasvot tyynestä meren pinnasta… Samalla kun verinen malja vuotaa yli.

Thin Red Line ei ole pelkästään sotaelokuva, sillä se on myös kaikkea muuta. Luotien viuhuessa Malick keskittyy enemmänkin elämän tarkoitukseen ja yksilön minuuden löytämiseen useiden kertojaäänien avulla. Filosofinen mietiskely saa tulta allensa samalla kun Malick tekee lähes luontodokumenttia ympäröivästä viidakosta ja sen eläimistä: tilasta, joka kuhisee elämää ja on täysin irrallaan ihmisen aiheuttamasta kaaoksesta ja tuskasta. Luonnonvoima mykistää näyttelijöiden ohella katsojankin, joka kokee elokuvan viiden tähden pysäyttäväksi kokemukseksi; todelliseksi taidonnäytteeksi.

Ymmärrän hyvin miksi Thin Red Line ei joitakin katsojia sytytä, sillä Malick on tehnyt elokuvastaan vaikealukuisen seurattavan kolmen sekunnin leikkauksiin tottuneelle MTV-sukupolvelle. Elokuva tuntuu muutenkin varmasti sotaelokuvaksi naurettavalta ja pitkäveteiseltä mietiskelyltä, mutta odottamisen tuska palkitaan uskomattomilla kohtauksilla Hans Zimmerin mahtavan soundtrackin soidessa taustalla. Tuloksena on sodan nurjan puolen näyttäminen, fyysinen ja henkinen tuska, joka polttaa jokaisen sotilaan sisintä. Elokuva on myös roolihahmojen oman sisäisen rauhan löytämistä, jossa elämän ja kuoleman raja on todellakin se veteen piirretty viiva. Katsojalle Thin Red Line on haaste. Se on haaste, johon pitää keskittyä lähes kolme tuntia, ja jonka palkintona on syvältä kumpuava tunne ja tieto siitä, että katseltua on tullut yksi kaikkien aikojen sotaelokuvista.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.