Taru sormusten herrasta -Kaksi tornia

Vaihteeksi tännekin tulee jokin uutuus-elokuva arvosteluihin. Eikä mikään vähäpätöinen ja tyhjänpäivänen elokuva tulekaan, sillä kävin katsomassa Taru sormusten herrasta -kaksi tornia -elokuvan… kuuluuhan se periaatteessa jo kansalaisvelvollisuuksiin. Joka tapauksessa en pettynyt, vaan sain mitä odotin.

Näyttelijäkaarti TSHKT:ssa on todella laajaa. En halua nyt tässä tuoda esiin mitään nimiä, sillä kaikkien näyttelijöiden suoritukset olivat sellaisia tasavahvoja rutiinilla läpi vedettyjä suorituksia, joita oli oikeastaan ihan mukavaa katsella valkokankaalta. Paras "näyttelijä" kuitenkin oli EHDOTTOMASTI täysin digitaalisesti tehty Klonkku, joka oli tehty todella erinomaisesti ja joka oli todella aidon tuntuinen. Klonkusta oli tehty erittäin kiinnostava ja jopa skitsofreeninen hahmo, jonka monologia oli erittäin kiinnostavaa seurata. Harmi, että Oscar -palkintoja ei jaeta digitaalisille näyttelijöille/hahmoille.

Juoni TSHKT:ssä oli taas kirjan juonta seuraava. Useita yksityiskohtia kuitekin oli jätetty pois, joita hc-fanit varmasti jäävät kaipaamaan. Elokuvasta oli yritetty tehdä ennen kaikkea toimiva kokonaisuus, joka onkin mielestäni erittäin viisas ratkaisu. Ei kaikkea kirjan tekstiä voi kolmen tunnin elokuvaan mahduttaa. Valitettavasti juuri samasta syystä TSHKT jäi erittäin ontoksi ja pinnalliseksi elokuvaksi. Mitään syväluotausta hahmojen mieliin ei tehdä, vaan kaikki on tasapaksua höttöä, joka menee taistelujen tiimellyksess onneksi mukavasti. Niin, TSHKT onkin oikeastaan fantasia-maailmaan sijoittuva sota-elokuva, jossa örkit, ihmiset ja haltiat ottavat toisistaan mittaa oikein olan takaa.

TSHKT ei ole vuoden parhaita elokuvia. Se on pikemmiten ja oikeastaan osaltaa pettymys. Olisin kaivannut tähän elokuvaan sitä jotakin, joka nostaisi pisteitä… Mutta kun asia on nyt niin, että pelkästä pintaliidosta en voi tähtiä antaa puhtaalla omallatunnolla, joten…