elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Enpä olisi ikinä uskonut, että rakkauskomedioihin profiloitunut ja nallekarhun kasvot omaava, sekä yleensä melko pökkelösti näyttelevä, Richard Gere voisi olla oikea henkilö kauhuelokuvaan. Tosin...

Enpä olisi ikinä uskonut, että rakkauskomedioihin profiloitunut ja nallekarhun kasvot omaava, sekä yleensä melko pökkelösti näyttelevä, Richard Gere voisi olla oikea henkilö kauhuelokuvaan. Tosin Mothman Propheciesin kohdalla ei ole veret roiskauttavasta kauhusta, vaan piinaavasta psykologisesta thrilleristä ilman murhaajaa. Mothman Prophecies onkin oivaa jatkoa Kuudenen aistin aloittamalle "uuden kauhuelokuvan" aallolle.

Näyttelijärinki muutenkin vaikuttaa elokuvassa olevan hyvinkin "Geremäinen". Jonkinlaista antipatiaa keräävä Gere on kuitenkin omassa roolissaan yllättävästi yksi elokuvan vahvoista lenkeistä. Tämä on melkoisen yllättävää siinäkin mielessä, kun näyttelijä muistetaan lähinnä American Gigolo ja Pretty Woman -rooleistaan. Mothmanissa Gere kuitenkin äityy ehkä parhaimpaan vireeseensä pitkään aikaan: vaimonsa traagisessa onnettomuudessa menettänyt toimittaja alkaa oudon sattuman kautta selvittämään oudon perhosmaisen hahmon salaisuutta. Mitään ei kuitenkaan anneta ilmaiseksi, sillä Point Pleasant -nimiseen pikkukaupunkiin eksynyt toimittaja havaitsee muidenkin näkevän ja kokevan pelottavan yliluonnollisia asioita. Skeptinen ilme mm. Laura Linneyn naamalla muuttuu yhä kauhistuneempaan suuntaan ja sivuroolissa oleva ja Pertti Perusjunttia näyttelevä Will Patton ei enää kestä kokemaansa.

Kuten sanottua, Mark Pellingtonin ohjaama elokuva on taitavaa veretöntä kauhua, joka omalla tavallaan muistuttaa hyvin paljon Alejandro Amenábarin vuotta aiemmin tehtyä The Othersia, jossa kauhua ja jännitystä luodaan tunnelman, miljöön ja näyttelemisen kautta. Nykyisin lähes trendiksi asti yltänyt splatter ja gore jää elokuvasta puuttumaan, kun kauhu haetaan pääosin salaperäisten puhelinsoittojen kautta. Tositapahtumien kautta inspiroitu Ingrid Cold:kin on pelkkänä elokuvassa näkemättömänä hahmona etäisen pelottava. Päähenkilöiden tullessa hulluksi ja viestin tihetessä jää vaihtoehdoksi vain salaperäisten ennustusten selvittäminen.

Pellington on luonut John Reelin kirjoittamien väitteiden pohjalle kertakaikkiaan mainion ja kiinnostavan elokuvan. N. 100 ihmiselle väitetyn "koimiehen" ilmestyminen on poikinut Richard Geren uran parhaimman roolin, jossa totuutta ei koskaan saada selville. Monet uskovat koimiehen aiheuttaneen 46 ihmistä surmanneen onnettomuuden, toiset uskovat tämän salaperäisen hahmon vain pyrkineen varoittamaan ennalta tästä suuresta turmasta. Pelligton on ainakin Reelin ideoiden pohjalta päätöksensä tehnyt koimiehen tarkoituksista tavalla, joka ei jätä ketään jännittävien, kenties jopa kauhistuttavien, elokuvien ystävää kylmäksi.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.