elokuvateatteri.com

kaikki elokuvista, suomeksi

Koska Independence Day oli ollut vuonna 1996 aivan käsittämättömän suuri menestyselokuva ja samalla jotain niin ennennäkemätöntä, että Roland Emmerichille annettiin seuraava mahdollisuus pistää jotain...

Koska Independence Day oli ollut vuonna 1996 aivan käsittämättömän suuri menestyselokuva ja samalla jotain niin ennennäkemätöntä, että Roland Emmerichille annettiin seuraava mahdollisuus pistää jotain suurta ja kaunista paskaksi. Tällä kertaa Emmerichin tuhovoiman kohteeksi joutui koko maailman sijasta suuri omena, New York, ja sen tuhoavaksi voimaksi UFO:jen sijasta hemmetin iso lisko. Niin, vuonna 1998 valmistunut Godzilla otti mallia rankasti japanilaisista esikuvistaan ja toi tultasyöksevän ja pahansisuisen liskon keskelle Amerikan sydänmaata.

Tuhot olivat tietenkin kolossaaliset, mutta tuottopuolella meni huonommin. Valtavan hitin jälkeinen tulopuoli jäi Godzillan osalta "vain" noin 380 miljoonaan dollariin (ID4 tuotti yli 817 miljoonaa dollaria) siitäkin huolimatta, että Godzillaa mainostettiin koukuttavien teasereiden ja muun muassa Puff Daddyn tuottaman "ahaa yeah"-biisin (Led Zeppeliniä rippaava "Come With Me"-kappale) voimalla. Syyt, jotka johtivat Emmerichin osittaiseen epäonnistumiseen ovat kuitenkin elokuvallisessa mielessä varsin selvät: Emmerich syyllistyy Godzillassa ehkä eniten siihen, että on oma itsensä.

Jokainen voi kysyä itseltään, että miten pitäisi ottaa hieman seikkailuhenkinen elokuva, jossa vitsaillaan ja tapetaan samalla aivan jumalattoman paljon viattomia ihmisiä? Eihän se kovinkaan tervehenkiseltä kuulosta, mutta samanlaista nerokkuutta Emmerich osoitti jo Independence Dayssa, jossa tapahtui uskomattomia asioita Will Smithin säestyksellä. Tällä kertaa tahtipuikkoa heilutti vain ja ainoastaan Emmerich ja tuloksena oli kouriin tuntuva kasa melkoista tuubaa: pääroolissa olevan Matthew Broderickin roolihahmon nimestä (Tatopoulos) lasketaan elokuvan alussa leikkiä ainakin kolmesti (elokuvan aikana vielä enemmänkin) ja koko elokuva vilisee typeriä roolihahmoja typerine ongelmineen. Samaan aikaan kun valtava lisko heiluu ympäri New Yorkia, elävät roolihahmot elämäänsä vähän kuin Onnen päivissä. Huolettomina, vaikka Broderickin roolihahmo ennustaa koko maailman tuhoa huonolla tuurilla.

Elokuvan näyttelijät ovat muutenkin aivan käsittämättömän huonoja: ainoastaan Jean Reno hieman yrittää päästä muotistaan ulos, mutta muuten Broderick, naispääosan esittäjä Maria Pitillo ja koominen sidekick Hank Azaria ovat kuin hullujen huoneelta repäistyjä. Jos elokuvan lisko tuntuu jossain mielessä todelliselta ja elokuvan inhimillisimmältä otukselta, niin samaa ei voi sanoa lähestulkoon kaikista elokuvan näyttelijöistä. Kuvaavaa on, että elokuvan päänäyttelijöistä ehkä vain Jean Reno on kyennyt nostamaan uraansa ylöspäin Godzillan jälkeen. Broderickista ei ole Godzillan jälkeen kuulunut juuri mitään, Pitillo unohtui tv-sarjojen yksittäisiin jaksoihin ja Azaria meni takaisin minne kuuluukin: Simpsoneihin.

Godzilla on huono ja samalla niin tyypillinen elokuva Emmerichiltä. Jokaisen elokuvan teema, jonkinasteinen maailmanloppu tai katastrofi höystettynä huonolla huumorilla alkaa tuntua näin jälkikäteen miltei hemmetin huonolta vitsiltä. Toisaalta on samalla selvää, ettei Godzillaa välttämättä aikuisyleisölle tarkoitettukaan, mutta on samalla  muistettava, että kyllä elokuvalta voi jotain vaatiakin. Jotkut elokuvat kuitenkin kestävät aikaa vaikka päällään seisten, mutta esimerkiksi Emmerichin Godzilla tuntuisi omassa dvd-hyllyssä lähinnä nololta jutulta.

Tero Niemenpää

Sivuston perustaja ja moraalinen päätoimittaja, jos sellaiseksi tällä sivustolla voi ketään kutsua.

Ei kommentteja

Ole ensimmäinen, joka jättää kommentin!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.